Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Kielikurssilla tupla-annoksia: Makoisa espanjan tunti merikarvialaisittain

Kielikurssilaiset viettivät hieman erilaisen oppitunnin lauantaina, jolloin he pelkän pänttäämisen sijasta kokkasivat värikästä ja maukasta espanjalaista sekä meksikolaista ruokaa. Opettaja Ana Peltoniemi komensi heti alkajaisiksi “hablen español por favor" eli puhukaa espanjaa, kiitos. Tuota pikaa iloinen kymmenpäinen joukko valtasi keittiön ja vilkas puheensorina täytti tilan. Ana Peltoniemi oli valinnut menuksi espanjalaisen tomaattikeiton gazpachon sekä tortillat erilaisine täytteineen. Kasvisten paloittelun ja silppuamisen jälkeen keittiö tulvi valkosipulin ja mausteiden tuoksua. Uusi ja eksoottinen tuttavuus tunnilla oli vihreä tomatillo - kasvi, mitä ei syödä sellaisenaan, vaan valmistetaan aina ruuaksi. Opettaja ei suinkaan ollut tuonut niitä kotimaastaan Meksikosta, vaan ne oli kasvatettu Honkajärvellä kokeilevan puutarhurin Johanna Ollilan kasvihuoneessa. Ollila sanoi, ettei aluksi tiennyt, mihin niitä käyttäisi, mutta ruokakurssilla ne tekivät kauppansa keitettynä ja muhennettuna maustettuun salsakastikkeeseen. –Tomatillo on tomaatin sukulaiskasvi. Se kasvatetaan samalla tavalla vaatien lämpimän kasvupaikan ja paljon vettä, hän kertoi. Tunnilla ehdittiin valmistaa myös tortillaraudalla maissikakkuja eli tortilloja. Ne kuuluvat olennaisesti koittankoskelaisen Ana Peltoniemen perheen ruokapöytään. –Elämä ilman tortilloja olisi vähän kuin suomalaisten elämä ilman perunaa, hän totesi. Ruokalistan meksikolaisiksi herkuiksi paljastuivat tortillojen täytteet: avokadopohjainen guacamole, vihreä salsa-kastike sekä kanatäyte fajitas de pollo, mikä voidaan nauttia myös riisin kera. Kanaan upposi mausteiksi kuminaa, sitruunapippuria, kanakuutioita, mustapippuria ja oreganoa sekä paprikaa, valkosipulin mursketta ja sitruunapippuria. Ruokakurssin lopuksi, pöytä katettiin ja nautittiin omista tuotoksista. Alkukeiton jälkeen herkuteltiin täytetyillä tortilloilla. Jo ruuan valmistusaikana ruoka-aineiden ja ruokailuvälineiden nimiä mietittiin espanjaksi. Anna-Liisa Lihavainen tiesi, että espanjan “ropa vieja” tarkoittaa pyttipannua ja on suomeksi käännettynä “vanha vaate”. Tällä kurssilla ei syöty vanhoja kuteita, vaan reippaasti maustettuja etelän herkkuja. Koulukeskuksen opetuskeittiö osoittautui jälleen ihanteelliseksi paikaksi ruokakurssille. Paula Korpusen mielestä tunti oli normaalia vapaamuotoisempi ja näin tuli keskusteltua kaikkien kanssa. –Tämän jälkeen menemme jäähallille kahville, siellä on juuri menossa ringettepeli, tiesi joku kurssilaisista. Opettaja oli kiireinen opastaessaan kurssilaisia, mutta totesi päätteeksi että on tosi hienoa, kun kaikki halusivat tulla mukaan tekemään meksikolais-espanjalaista menua. –Halusimme yhdistää näitä ruokia ja lopputuloksena syntyi ihana ja mahtava maku sekä väri. "Elämä ilman tortilloja olisi vähän kuin suomalaisten elämä ilman perunaa. Ana Peltoniemi