Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Kunnan talous syöksyy rajusti – kunnanhallitus jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessa

Viikonloppuna 150-vuotista taivaltaan juhlinut kunta kohtasi heti maanantaina arjen haasteet, kun kunnanhallitus kokoontui käsittelemään ensi vuoden talousarviota. Selvää on, että ensi vuoden tulos tulee olemaan rajusti tappiollinen. Alustavasti on arvioitu, että ensi vuoden tulos on yli miljoona euroa alijäämäinen, tarkemmin sanottuna yli 1 230 000 euroa. Vuosikate on kuitenkin positiivinen yli 130 000 euroa. Näin rajuja lukuja ei Merikarvialla ole totuttu tutkimaan. Niinpä kunnanhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessa. –Kyllähän siitä kitkaa syntyy, kun pitää säästöpäätöksiä tehdä. Tärkeintä on, että saadaan vuosikate kuitenkin pysymään plussalla. Yksityiskohtia vielä viilataan, että saadaan päätös ensi maanantain kokouksessa tehtyä. Siitä on nyt huolehdittava, että suunnitellaan sen verran tarkasti, ettei tarvitse koko ajan hakea eri toimialoille lisää määrärahoja, kuten tänä vuonna on tehty, kunnanhallituksen puheenjohtaja Juhani Kotiranta (kesk.) kertoo. Jo tänä vuonna kunnan talouden arvioidaan menevän miljoonan verran miinukselle. –Talousarviossa ennakoitiin tälle vuodelle noin 700 000 alijäämää, mutta arvioimme lopullisen alijäämän olevan miljoonan euron paikkeilla, hallintopäällikkö Olli Rajala sanoo. Merkittävä syy kunnan talouden heikkenemiseen on se, että valtionosuudet pienevät vuosi vuodelta. Kunnan valtionosuudet ovat vuonna 2020 noin 1,9 miljoonaa pienemmät vuoteen 2014 verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksella tulee olemaan suuri merkitys kunnan talouteen, mutta kuinka uudistuksen käy, sitä ei tiedä kukaan. Talousarviota on kuitenkin laadittu sillä olettamalla, että uudistus hyväksytään. Tällöin sosiaali- ja terveystoimen rahoitusvastuu siirtyy valtiolle, toisaalta kunnallisveroprosenttia lasketaan 12,3 prosenttia vuoden 2020 veroprosentista. Säästöjä kaivattaisiin, mutta kaikille selvää on, että yhdessä vuodessa ei aukkoa täytetä. –Talouden sopeuttamista ja tasapainottamista on pakko ajaa useammalle vuodelle, Rajala toteaa. –Siellä ei ole yksittäisiä suuria säästökohteita. Monesta pienestä purosta kaivetaan säästöjä, Kotiranta sanoo. Kunta ei ole vielä täydessä paniikissa, sillä pakista löytyy puskureita, jotka antavat muutaman vuoden aikaa toteuttaa sopeuttamistoimia. Kunnan puskureita ovat alhainen veroprosentti, pieni lainamäärä ja vankka tase. Kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival toteaa, että kokonaisuudessaan noin 1,5 miljoonan euron sopeuttamistarve edellyttää monia muutoksia. Esimerkiksi kehittämispäällikön virkaa ei edelleenkään täytetä. Ensi vuonna kunta laatii henkilöstösuunnitelman, jossa otetaan huomioon ennakoitavissa olevat eläkkeelle jäämiset ja määritellään tehtävien uudelleenjärjestelyt. Suunnitelmissa on myös yhtenäiskoulumallin valmistelu, joka säästää henkilöresursseja tulevina vuosina. Jo aikaisemmin tänä syksynä kunta tasapainotti taloutta kunnallisveron yhden prosenttiyksikön korottamisella. Kunnallisvero ensi vuoden alusta alkaen on 20.50 prosenttia. Myös vesi- ja jätevesimaksut nousevat huhtikuun alusta alkaen. Lisäksi kunta myy metsää ja kiinteistöjä. Alustavalla investointilistalla ei ole merkittäviä investointeja. eniten rahaa kuluu Merikarvianjoen tulvapengerjärjestelyihin, johon varataan 240000 euroa. –Kunnan taloutta ei korjata pelkästään säästämällä ja taksoja korottamalla, täytyy jatkuvasti luoda myös uutta vetovoimaa. Kahden vuoden määräaikaisen kulttuuri- ja matkailutuottajan yhdistelmäviran perustaminen on tärkeä osa tätä panostusta, Puolitaival sanoo. Vuonna 2019 Merikarvian kunnan tulos on arviolta 1 230 600 euroa alijäämäinen. Vuosikatteen arvioidaan olevan plussalla noin 136 000 euroa. Ensi vuoden alusta alkaen kunnallisvero Merikarvialla on 20,50 prosenttia. Ensi vuonna valtionosuus pienenee noin 320 000 euroa. Suurin pudotus valtionosuuksissa tulee tapahtumaan vuonna 2020. Tuossa vaiheessa Merikarvia saa noin 1,9 miljoonaa euroa vähemmän valtionosuuksia kuin vuonna 2014. Kunnallisveroa saataneen ensi vuonna 8,3 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa 1 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa 0,9 miljoonaa euroa. Kunnan palkkakustannukset kasvavat noin 300 000 euroa. "Siellä ei ole yksittäisiä suuria säästökohteita. Monesta pienestä purosta kaivetaan säästöjä. Juhani Kotiranta kunnanhallituksen puheenjohtaja