Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Lukijan mielipide lyhentämättömänä: metsäteollisuutta lahdataan hiilinielun nimissä

Olin 15.11.2018 Helsingissä Sahateollisuusmiesten kokouksessa ja siellä käsiteltiin kolmea asiaa. Ensimmäinen puhuja, Tuomas Malinen, GnS Economics HY – miten yritykset voivat varustautua seuraavaan taantumaan –; ei ollut kovin optimistinen näkemys, varsinkin kun lääkkeenä on velkojen pienentäminen ja kaikki ovat velkojensa vankina. Toinen esitelmä – sahatavaran markkinakatsaus – Kiina - , oli selvä pyy; kysyntä vähenee, ja roimasti. Kanada oli suurin häviäjä, Venäjä suurin voittaja. Suomen lento oli vähentänyt. Jos tulkitaan asiaa tavaran käyttökohteiden mukaisesti; Kanadan vähennys antaa ilmi että rakennusalalla sekä pakkausalalla menee huonosti tai maahantuojat siellä luulevat että tulevaisuudessa menee huonosti. Suomen kohdalla se tarkoittaa että huonekaluteollisuus (Kiinan vienti Amerikkaan) vähenisi tai odotetaan vähentyvän huomattavasti (tariffisota). Kokonaisuudessaan se tarkoittaa, että Kiinassa sahatavaran maahantuonti lähitulevaisuudessa tulee olemaan heikompaa. Muut tärkeät sahatavaramarkkinat, etenkin välimeren mäntymarkkinat ovat hyvin vaisuja tai pysähdyksissä, joten suurella todennäköisyydellä, jos selluhinnat laskevat, raakapuu-kysyntä pienenee ja joitakin sahoja pannaan kiinni. Kolmas luukku oli paneelikeskustelu: Avohakkuukielto – Järkeä vai ei. Osanottajat olivat Sini Harkki - Greenpeace Suomi, Antti Asikainen - Luke, Jyrki Ketola - Metsänsijoittaja, Tomi Salo – Metsäteollisuus ry. Moderaattori oli Jouni Kemppainen – Maaseudun Tulevaisuus. Keskustelussa puhuttiin pää-asiallisesti kahdesta asiasta, avohakkuista ja hiilennielusta. Olen huomannut että viime päivinä metsäpolitiikkaan liittyvä avohakkuu ja hiilennielu keskustelu on uusin ”me too” -ilmiö. Tiistai 13. Marraskuuta 2018 Helsingin Sanomat - Hakata vai ei – ja miten -artikkeli pani kissan pöydälle. Eli asia on jo eri puolueiden joulupukkipajoissa valmisteltu ja valmis onkimaan äänestäjien huonot omatunnot koukkuihinsa. HS artikkeli oli näennäisesti lähtölaukaus. Paneelikeskustelusta kävi mielestäni ilmi että ns. Jatkuva metsienhoito ja hiilennielu- keskustelu tulee saamaan uskontosota piirteitä. Tästä ei puhuttu mutta hiilinielukeskustelun päätarkoitus on varmasti saada jonkinlainen hiilinieluverotus aikaan. Muistan, kuinka kyltymättömät rahanahneet virkatontut viekkaudella saivat meidät pulittamaan pakollisen ekomaksun eli todellisuudessa veron minkä päälle he lisäsivät vielä 24 % ALV:tä:.. eli vero-aasit maksavat todellisuudessa verot verojen päälle... Luulen että, eri poliittisissa joulupukkipajoissa tontut ovat nyt keksimässä uusia syitä lisäverokiskontaan esittämällä sellaisia mielipiteitä jotka näennäisesti ovat oikeutettuja mutta todellisuudessa ajavat aivan toisenlaiseen päämäärään. Yritetään nyt jujuttaa aasikansakuntamme maailmanloppu- itkuvirsien avulla tekoihin joista vaan paksusti palkattu poliitikkokunta ja politisoituneet ryhmät hyötyvät. Kaikki paha alkaa aina Valtion holtittomasta rahantarpeesta. Pirun säkissä ei ole ikinä tarpeeksi rahaa. Kehotan nuorta ärhäkästä polvea ihmettelemään kuinka saatiin Suomessa nykyinen metsävaranto aikaan, Se on Karjalan menetyksen ja sotakorvaus maksu hakkuiden jälkeen suurempi kuin ennen sotia. Ihme-aseita ovat olleet loistava pinta-ala -perusteinen veronjärjestelmä sekä (kallis) MERA-ohjelma. Nuori sukupolvi tietenkään ei enää tunne tätä vanhaa pinta-alaperusteista verojärjestelmää. Se oli todellisuudessa metsämaan eri metsämaaluokkien-tuottavuuteen perustuva vuotuinen verotus systeemi, missä maaluokan vuotuinen kasvumahdollisuuden eli kasvukuution veroaste määriteltiin maassa maksettujen myyntihintojen perusteella eli ns. verokuutio. Systeemi oli sekä metsänhoidollisesti sekä verojen keruun kannalta MAAILMAN PARAS systeemi. Sehän pakotti metsänomistajat hoitamaan metsiään jatkuvasti ja pyrkimään saamaan metsiensä tuotto maksimaaliseksi. Jos nyt puhutaan hiilennielukannalta, mahdollisimman hiilisitovana, metsämaan tuottavuuden optimointi käy käsi kädessä nykyisen hiilinielu-ideologian kanssa. Metsä-verotuslait muutettiin v. 1993. Ns. pinta-alaperusteinen verojärjestelmää korvattiin myyntiverotusmuodolla jota voitaisiin kutsua pika-voitto veroksi. Uusi vuonna 1993 esitelty uusi metsäverotussysteemi heitti hyvän metsänhoidon vaatimukset roskakoriin. Tavoite ei ole enää että metsämaat TUOTTAVAT mahdollisimman paljon puuta vaan omistajat MYYVÄT mahdollisimman paljon puuta koska nyt maksetaan myyntiveroja valtiolle myydyn tavaramäärän ja hinnan mukaisesti. Valtio ei enää välitä, oliko tuo myyty puu metsätaloudellisesti järkevää vai ei. Voidaan sanoa että ylimenokauden jälkeen uusi verotussysteemi vaarantaa terveen metsä-ideologian, ja että Valtion ahneus vaarantaa metsien tuottavuuden eli kestävän hiilinielu mahdollisuuden. Valtio saa 24 % myyntiveroja ja vastikkeena nykymetsäomistaja saa tehdä mitä lystää. Ei ole enää ikärajoitteita, voi hakata heinäseiväs-asennossa olevia metsiä, harjoittaa ns. jatkuvaa metsänhoitoa ja vaikka kylvää tammenterhoja pohjoissuomessa, niin kauan kun 10 vuoden päätehakkuun jälkeen voit näyttää että siellä kasvaa jotakin. Veromuutoksen jälkeen vanha polvi hoiti vielä metsiään hyvän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti mutta nuorille metsä on vain joulukuusi mistä roikkuu rahanippuja. Ja koska systeemi sallii hölmöilyä, se tehdään. Poliitikot yrittävät nyt kova-äänisesti puhua metsästä vaikka heillä ei ole aavistustakaan mistä puhuvat. Ainoa tavoite on saada massat äänestämään heitä valtaan joillakin hyvin sointuvilla sloganeilla. Kehotan kaikkia metsä-asioista kiinnostuneita ensin lukemaan kolme viimeistä sivua Olli Heikinheimon kirjoittamasta ”Skogernas naturliga föryngring”, Helsingfors 1932, kirjasta ennen kun aloittavat hiilinielukeskustelun. (Centralskogssällskapets föreningen för skogskultur Skriftserie N:o 3 eli suomeksi Tapio ). Mielestäni ei ole kovin hyödyllistä heittää lisärahaa marginaaliseen kasvuun nyt, kun parhaat suot ovat ojitettu ja metsitetty. Jos halutaan paranella hiilinielua, olisi ensisijaisesti tultava takaisin pinta-ala verotussysteemiin, mutta luulen että valtiovarainministeri ei hyväksyisi sellaista koska nykyinen metsäverotussysteemi tulee tämän vuoden aikana antamaan vuosisadan parhaan verotuloksen.. Valtio voi vaan tulla takaisin pinta-ala systeemiin silloin kun puutavaramyynti on lamassa eli silloin kun vanha systeemi tuottaa taas eniten veroja. Vaikka valtio tekopyhäisesti väittää olevansa metsäkasvun puolella, se hyötyy todellisuudessa nykyään eniten maksimihakkuista ja se ei ole hyvä enne. Toinen totuus on että emme enää pysty toteuttamaan kaikkia tarpeellisia metsänhoidollisia toimenpiteitä koska meillä ei ole enää metsureita. Maksamme mieluummin työttömiä makaamaan sohvalla, kuin että pannaan heidät hoitamaan kuntoaan metsäraivauksen ja metsän-istutuksen avulla. Voimme ainoastaan saada metsiämme hyvin hoidettua jos otamme Vietnamilaiset ja Thaimaalaiset työhön. Kokemuksesta tiedän että he ovat työhalukkaita. Eli tulevaisuuden nykynielu-tase tulee jo olemaan vaikea ylläpidettävä. Ns. jatkuva metsänhoitomenetelmä eli poimintahakkuu on hyvä systeemi siellä missä on suurta eroosiovaaraa, eli vuoristossa ja rinnemaastoissa. Mutta meillä? Puumme ovat huomattavasti pienempiä kuin etelän vuoristoissa kasvavat puut. Ja jos puun ulosotto siellä ei ole helppoa, meidän tiheistä luonnon metsistä se vasta on vaativa homma. Miten estetään poimintahakkuun yhteydessä syntyviä vaurioita ympäröivään puustoon ja maastoon? Olisi poimittava puut pois helikopterilla koska nykyään ei ole enää kokeneita metsureita. Raskaasti mekanisoitu ulosotto helposti vaurioittaa juuristoa / puita ja kaatuvat puut ottavat naapurit mukaansa. On vaikeaa järjestää hellävarainen käsittely kohtuuhinnalla. Tietokoneessa kaikki onnistuu mutta todellisuudessa se on eri laulu. Lisäksi puuston rodullinen perintö on vaarassa. Poimintahakkuu helposti vie sellaiseen tilanteeseen että parhaat puut nypitään pois ja roskapuut jäävät jäljelle, varsinkin kun metsälait jo muutenkin puuttuvat. Tuo ns. Jatkuva metsänhoito on siis meidän oloissa sekä kallis että altis toteuttamaan suuria vaurioita, rodullisia ja aineellisia. Sellaisista poimintahakkuiden kautta vapautetuista puista tullutta sahatavaraa (täyskasvuisesta puusta noin 70 % on tukkia eli puupölkkyä mistä tehdään sahatavaraa) on lähes käyttökelvotonta käyttää koska alistettuna sellaiset puut kasvavat tiheäkasvuisena, ja kerran vapautetut kasvavat nopeasti. Tämä vuosirenkaiden suuri ero samassa puussa aiheuttaa että kuivatessa tiheä puunosa lohkeaa pois rehevämmästä puuosasta. Sellainen sahatavarakappale on käyttökelvoton. Mielessäni tämän metsähoidon intohimoiset puolustajat eivät ole ajatelleet asiaa ihan loppuun saakka. Hyvän metsänhoidon jälki näkyy puun leikkauspinnasta. Jos vuosilustojen paksuus sydänosasta pintaan ovat suht’ tasapaksuiset tai lievästi kapenevat, voidaan kokemuksesta sanoa että asiat olivat hyvin hoidettu. Jos huomataan yhtäkkiset muutokset, se tarkoittaa että joko se on ollut alistettu puu tai että harvennushakkuut eivät olleet kohdallaan. Nykypuuston puunmuoto muuttuu ja puun laatu huononee. Nuori istutettu puumme kasvaa nuorena liian rehevästi. 2500 taimenta / ha on liian väljä tiheys. Sellaisen istutuspuun runkomuoto on aivan erilainen kun siemenpuuasennon kautta tullut tiheämpi taimisto. Istutuspuun runko-osan ala-oksat ovat huomattavasti paksumpia. Alussa sellaiset puut kehittävät ala-oksansa leveyssuunnassa, pituuskasvun kustannuksella. Se tarkoitta että sellaisen sahapuu-laatu on kehno ja sen myyntiarvo laskee. Nopea kasvu on plussaa sellupuulle mutta huono asia sahapuulle ja sahatukin arvo on kolme / neljä kertaa paperipuun hinta. Jos sahapuun laatu huononee, pitkän päälle tukin hintataso tulee putoamaan paperipuun hintatasolle eli tulevaisuudessa valtion metsäverotulot vähenevätkin... Kun katson metsässä kasvavia istutusmetsien puita, niiden laatu ei ole kovin loistavaa sahatavaran näkökulmalta katsottuna. Männyt ovat kuin kalanruotoja ja kuuset paksuoksaisia. Kuutiometrin arvo ei ole aina toisen kuutiometrin arvoinen. Voi olla että metsävolyymiä parantamalla köyhdytämme itsemme tulevaisuudessa. Olen toisaalta sitä mieltä että valtavat päätehakkuualueet eivät ainoastaan ole rumia vaan myös hyvän metsänhoidon vastaisia. En ymmärrä kuka antaa luvan hakata sellaisia isoja alueita, mutta näköjään se on sallittu. On selvä etteivät reunametsät sellaisia siemennä ja niiden istutuksen onnistuminenkin on kyseenalaista. SE ON YDINKYSYMYS. Mielessäni yli hehtaarin suuruiset avohakkuut, jossa ei ole vielä kasvavaa taimistoa olisi kiellettävä. Ne ovat hyvän metsänhoidon eli metsämaan tuottotavoitteiden maksimoinnin vastaisia toimenpiteitä, siis myös hiilinielun vastaisia. Meidän täytyy ehdottomasti saada sellaiset metsälait aikaan jotka rajoittavat avohakkupalstojen suuruusluokkia ja estävät tahallista tai tahotonta hölmöilyä. Keskisuurien ja isojen puiden suhteellinen ylihakkuu tulee vaarantamaan puuvarannon kokonaiskuutiotaseen. Syntyy suhteessa liian paljon nuorta metsää (jos syntyy), jonka kasvuprosentit ovat ilahduttavia mutta hiilisitovavolyymi on pieni. Tavoitteena täytyy olla että saamme koko maan metsämaa-hehtaarit tuottamaan yhdessä määrätyn aikajanan sisällä eri kasvupaikkojen hyvyysluokkien perusteella, keskimäärin ja tasaisesti, joka vuosi sen luonnon salliman maksimi kuutiometrimäärän eli hiilennielun. Sellainen tavoite ei ollut vanhoissa metsälaissa kirjaimellisesti kirjoitettu mutta jos tarkistamme pinta-alaverotussysteemin ytimen, se on ollut sen kirjoittamaton tavoite. Jos luemme Olli Heikinheimon mainitun kirjan huomaamme että pyrkimys oli saada metsänomistajan metsäomaisuus tuottamaan tasainen ja paras mahdollinen jatkuva puuntuottavuus. Pyrkimys oli saada määrätyn metsä-alueen ikärotaatio aikaan joka antaa jatkuvasti tämän parhaan tuoton. Suuremman metsäalueen sopiva ikäluokkajakauma saadaan vain aikaan hyvällä metsänhoidolla ja ohjailevalla metsälailla. Jos haluamme maksimoida hiilinielun, meidän täyttyy siis ensisijaisesti mennä takaisin vanhaan pinta-ala verotussysteemiin ja metsälaille. Ei ole mielekkäästä yrittää parannella metsiemme hiilinielua suurella lisärahamenolla jos emme ensiksi korjaa nyky-systeemin perusvikoja, eli a) metsäverotussysteemimme lakeineen ja b) pula metsureista. Metsien hiilinielun edistäminen on hyvä asia, mutta epäilen suuresti että hiilinielupolitisoinnin tavoite ei ole hiilinielua vaan metsäteollisuuden verottaminen hiilinielun nimissä. Hiilipäästö-ongelma ei ole metsien aiheuttama, vaan Ihmiskunnan. MEIDÄN turha oma kulutus aiheuttaa hiiliongelmamme. Pienet purot tekevät suuria jokia; villapuseron käyttö vähentäisi varmasti meidän lämmityskustannuksia. Ei missään muualla talot ja virastot ole niin lämpimiä kun täällä Suomessa. Me voisimme varmasti säästää paljon energiaa, jos panisimme termostaattimme vähän alemmaksi. Voisimme myös auttaa sillä rahalla jonka me haaskaisimme pönkittämälle metsiemme lisänielua jotain naapurimaata missä alkeelliset tehtaat puskevat suuria päästöjä ilmaan rakentamaan energiaystävällisimpiä tehtaita. Onhan se kai yhdentekevää missä tuo hiiliongelma lahdataan. Suomen tehtaat ovat maailman puhtaimpia ja osa Olkiluodon insinööreistä etsivät lähitulevaisuudessa varmasti kohta uutta työpaikkaa. Voisivat esim. rakentaa Puolassa uusia ydinvoimaloita nyt kun he ovat harjoitelleet ylimääräisen vuosikymmenen aikana taitojansa. Jos saisimme Puolan tehtaat puhtaaksi, etelä-tuulet toisivat meille vähemmän hiilisaasteita ja rakennus- ja metalli- teollisuutemme saisi vientituloja. Toinen ehdotus olisi että Kela möisi eläkesysteemimme kehitysmaihin, koska vuosien varrella olen huomannut että väestönkasvu on maailman suurin ongelma. Se on ongelma koska lapset ovat vanhempien eläketakuu ja systeemi on eksponentiaalinen. Sukupolvesta toiseen tarvitaan yhä enemmän lapsia. Väestönkasvu on loputon jos emme saa maailmanlaajuista Kelasysteemiä aikaan. Iranin väestö on vanhan tietosanakirjani mukaan sotien välillä ollut noin 10 miljoona, nyt se on yli 70 miljoonaa. Ranskassa asuu nykyään arvioiden mukaan enemmän Algerialaisia kuin Algeriassa kun se itsenäistyi (n. 5 miljoona ), Algeriassa itse asuu nyt yli 30 miljoonaa. Ongelma on eläkesysteemien puute. Lapset ovat vanhempiensa eläketurva ja se on loputon kierre. Jos heillä olisi pätevä eläkesysteemi, heidän ei pitäisi väkisin siittää NIIN paljon lapsia. Tähän väestökasvuun liittyy toinenkin ongelma: myötäjäisongelma. Monissa paikoissa, kun mennään naimisiin, täyttyy antaa laumallinen eläimiä myötäjäisinä ja väestökasvun avulla ei ainoastaan pariskuntien määrä lisäänny vaan myös eläinmäärä. Paikoissa missä ruoho oli jo niukkaa, laumojen lisäys ei anna enää ruoholle mahdollisuutta kasvaa lainkaan. Vuohet syövät kaikki putipuhtaaksi, jopa akasiapuun pitkät piikit. Valitettavasti se ei ole vitsi. Luulen että Greenpeacen ja Vihreät olisivat huomattavasti hyödyllisempiä, jos he saisivat likaiset sähkölaitokset Euroopassa pois pelistä sekä möisivät eläkesysteemimme sinne mistä ne puuttuvat. Meille riittäisi että jälleensynnyttäisimme pinta-alaverotuksen lakeineen. Ei ole mahdollista? Miksei ? Puola hävisi jossain vaiheessa maailmankartalta ja pulpahti takaisin... Hugo Mandeville