Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Vaalikone

Ylitiheä männikkö huutaa: Apua, apua! – ensiharvennus ratkaisee koko metsän tulevaisuuden

Ylitiheät ensiharvennusmänniköt huutavat ääni käheänä apua ylitiheyden vuoksi, ja osa on jo lakannut huutamasta. Ne eivät enää jaksa. Merikarvialla on viime vuosina suoritettu kiitettävästi ensiharvennuksia, mutta vielä on paljon kohteita, jotka olisivat kiireellisen harvennuksen tarpeessa. Ajoissa suoritettu ensiharvennus on metsikön tärkein hakkuu. Se ratkaisee koko metsikön tulevaisuuden. Jos se myöhästyy, niin metsikkö ei enää koskaan pysty siihen tuottoon, mikä sillä olisi ollut, jos harvennus olisi tehty ajoissa. Arvoisa metsän omistaja, tässä on isoista rahoista kysymys. Koska sitten pitäisi hälytyskellojen soida? Silloin, kun männyn elävän latvuksen osuus on puolet puun pituudesta. Yleensä ensiharvennus tulee suorittaa puuston ollessa noin 25-vuotias. Miksi näin? Liian tiheässä männikössä latvusto ei pääse leviämään. Neulasissa muodostuu se ravinto, millä puu elää ja kasvaa. Neulasista kertynyt ravinto vastaa noin 100 kiloa lannoitetta. Jos tätä massaa ei ole, niin milläs rouhit, kun hampaat puuttuvat? Miksi harvennukset ovat myöhässä? Siihen on monia syitä. Yksi suuri syy, jonka moni metsänomistaja on minulle vuosien aikana sanonut: "Kun ei saa mitään tuloja." No voi nyt ”Hyvää päivää”, kyllä siitä jotain saa. On se kyllä kumma juttu. Ensin istutetaan uusi metsikkö, tehdään siihen taimikon hoito. Siihen kuluu paljon rahaa, mutta sitten unohdetaan koko juttu. Mutta niistä tuloista ja tuista vielä; esimerkiksi Metsäkeskus myöntää vuosittain tukea nuoren metsän hoitoon, kuten taimikon perkaukseen ja harvennukseen sekä verhopuuston poistoon ja harvennukseen. Nuoren metsän hoidon tukea maksetaan 230 euroa hehtaarilta. Jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, voidaan tukea korottaa 200 eurolla hehtaaria kohden, jolloin tuki hehtaarilla on 430 euroa. Riukuuntuneessa metsikössä tehdään ensiharvennuksen sijasta nuoren metsän kunnostus, jossa ainespuuksi kelpaamattomat ja poistettavat rungot voidaan myydä energiapuuksi. Ja jos teet ensiharvennuksen ajoissa, seuraava harvennus on kymmenen vuoden kuluttua automaattisesti. Silloin kantorahatulot ovat jo melko mukavat. On myös muita syitä harvennuksen myöhästymiseen. Aina ei tule ajatelleeksi, että nyt se pitäisi tehdä. Sitten on metsänomistajia, jotka asuvat muualla maassa, eivätkä ole vuosiin käyneet metsissään. Ne ovat metsänomistajia, joita pitää ammattimiesten herätellä. Itse tein puhelimella tätä hommaa ja sain huomautuksen ”En tiennyt, kuule kiitos, että soitit. Pistä toimeksi”. Lisää syitä, joita minulle on sanottu. ”Odotan, että se karsiutuisi, eli kuivat oksat putoisi pois.” Jos ihminen mekaanisesti ei karsi, niin luonto tekee sen. Mutta se tekee sen silloin, kun metsikkö on tarpeeksi harva, koska silloin tuuli ja lumi oksistossa pääsee ”töihin”. Vielä yksi tärkeä asia on, että harvennus tehdään ajoissa. Ylitiheässä männikössä puun juuristo ei pääse kunnolla kehittymään. Puu yrittää vaan kasvaa pituutta kohti päivän valoa. Jos harvennus tehdään liian myöhään, on suuri myrskytuhovaara. Heikon juuriston puu ei tahdo pysyä pystyssä. No, parempi on tämä pieni riski kuin että antaa puuston pikkuhiljaa ränsistyä pystyyn. Yksi keino myrskyn torjumiseksi on jättää kuvion reunat hieman tiheämmiksi. Ja yksi huomio vielä; n yt puukauppa käy hyvin, joten nyt vauhtia töppösiin! Ottakaa yhteys metsänhoitoyhdistykseen. Se auttaa, neuvoo ja palvelee kaikissa metsänhoitoon liittyvissä asioissa. Merikarvian aluetoimisto kuuluu Satakunnan Metsänhoitoyhdistykseen. Toimistossa palvelevat metsäasiantuntijat Tapio Isotalo ja Jere Tanskanen .