Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Yhteiskoulu ansaitsee oman juhlansa – tapahtuman valmistelut pitäisi aloittaa pikimmiten

Oppikoulun tulo vuonna 1920 Merikarvialle oli merkittävä tapahtuma. Se avasi nuorille hyvät mahdollisuudet opintielle ja oppikoulun muuttuminen yliopistoon johtavaksi lukioksi vuonna 1961 avasi ikkunan Eurooppaan. Tätä erinomaista mahdollisuutta päästä yliopistoihin ja korkeakouluihin 1961 ylioppilasluokan jälkeen useat merikarvialaisnuoret ovat osanneet käyttää. Merikarvian yhteiskoulusta aluksi keskikoulun päättäneet ja sittemmin ylioppilaat, reilusti yli 1000 ylioppilasta ovat voineet saada hyvät ammatit. Yhteiskoulun suurta oppilasmäärää voidaan kunnan asukasmäärä huomioiden pitää erinomaisen korkeana suorituksena. Kovin vähän vuosien saatossa näistä nuorista koulunsa päättäneistä on jatko-opiskelunsa jälkeen palannut kotikuntaansa takaisin työelämän ammatteihin, jota voidaan tosin pitää jonkinlaisena menetyksenä. On aika alkaa valmistella arvokasta koulumme 100-vuotisjuhlaa. Mielestäni koulun entisten oppilaiden, kunnan ja koulun päättäjien on ryhdyttävä valmistelemaan juhlaa jo tänään. Olemme saaneet juhlia Suomen 100 vuotta ja Merikarvian kunnan 150 juhlaa Rysässä, joka on sopivan suuri tila koulun oppilas- ja opettajakunnan suureen yhteiseen kokoontumiseen. Yli satavuotiaaseen täyteen tulevaan puukirkkoomme kokoonnumme aluksi yhdessä koulusta opintiensä aloittaneiden pappien ja kanttoreiden järjestämään kirkkotilaisuuteen. Hiljennymme kiittämään viisaiden äitien ja isien tekoa perustaa Merikarvialle jo 1920 oppikoulu. Kansalaisjuhla voitaisiin pitää 15. helmikuuta 2020, sillä 15. helmikuuta 1920 kerääntyi 20 henkilöä apteekkari August Huhtisen kotiin. Tuolloin päätettiin perustaa Merikarvialle 5-luokkainen keskikoulu. Toisaalta juhlapäivä voisi olla ehkäpä paremminkin 1. syyskuuta 2020, kun koulunkäynti alkoi tuolloin 1920 ensin 2-luokkaisena. Koulun rahoitus järjestettiin niin, että koulun menot jaettiin oppilaiden lukumäärän mukaan heidän vanhempiensa maksettaviksi. Vähävaraisille oppilaille päätettiin antaa alennusta, jos koulun talous antaa siihen myöden. Juhlaan tuleville pitkämatkalaisille voisi olla helpompaa tulla Merikarvialle juhlimaan lauantaina 5. syyskuuta 2020. Koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin apteekkari August Huhtinen, puheenjohtajaksi, opettaja Akseli Hakosalo sihteeriksi ja jäseneksi ja muiksi jäseniksi maanviljelijä Fredrik Kouhi, isännöitsijä V. Merikallio, maanviljelijä E. Österby, rouvat Olga Virtapuro, Vieno Poijärvi ja Bethy Snellman ja vielä vähän myöhemmin rouvat Laura Huhtinen ja tohtorinna Liisa Mikkonen, maanviljelijä J.O. Rikalainen ja insinööri T. Poijärvi. Koulu toimi aluksi monessa paikassa. Yhteiskoulu sai ensimmäisen oman koulurakennuksen vuosien 1936-1937 työn tuloksena. Koulun vihkiäiset pidettiin 31. lokakuuta 1937. Tilaisuus oli merkittävä kulttuurijuhla paikkakunnalla. Tämä koulu palveli sitten siihen saakka, kunnes Merikarvialle rakennettiin uudet tilat lukiolle vuonna 1988. Merikarvian yhteiskoulun ensimmäinen rehtori oli Anna Koura. Hän oli lujatahtoinen aikaansaava johtaja, joka hoiti tätä tehtävää vaikeina alkuvuosina kahdeksan vuoden ajan. Hänen jälkeensä rehtoreina toimivat Artturi Rinne, Väinö Lunnasvaara, Ilmari Nieminen ja Eero Kaikkonen. Merkittävän elämäntyön koulun rehtorina suoritti maisteri Leila Säynäjärvi vuosina 1941–1974. Hänen jälkeensä koulun työtä johti ansiokkaasti ”oman kylän mies” voimistelunopettaja ja tunnettu urheilumies Kauko Välimaa vuodet 1974–1994. Filosofian tohtori Kaija Tiainen-Anttila toimi koulun rehtorina 1994–2002. Tänään lukion rehtorin tärkeää tehtävää hoitaa maisteri Pasi Koski. Olen pohtinut jo pitkään, varsinkin kun viime vuosina monia oppikouluja on lakkautettu, perustaa Merikarvian Yhteiskoulun Senioriyhdistys ry. Näen sille olevan juuri nyt tärkeä tehtävä säilyttää ja turvata lukioon johtava oppikoulu Merikarvialla seuraavatkin sata vuotta. Oma korkeampaan koulutukseen johtava hyvän pohjan antava koulu on Merikarvialle elintärkein edellytys viihtyä ja saada uusia pysyviä asukkaita. Olen kartoittanut senioriyhdistystä ja laatinut sille jo säännötkin. Tulen piakkoin kutsumaan tätä koulua käyneitä henkilöitä keskustelemaan asian johdosta ja miettimään yhdistyksen kannalta tärkeän hallituksen kokoonpanoa ja jäseniä. Toivon, että Merikarvian kunnanhallitus valitsee koulun juhlatoimikunnan, jossa olisivat edustettuina koulun entisiä oppilaita sekä keskikouluajalta että ylioppilasajalta sekä entisiä opettajia ja kunnan edustajia, mieluiten tämän koulun oppilaita sekä nykyisen koulun rehtorit. Toivon, että kunnan vuoden 2020 budjettiin varataan juhlaa varten sopiva määräraha. Odotan, että Merikarvian yhteiskoulussa 100 vuoden aikana opiskelleet ovat valmiita osallistumaan sopivalla rahasummalla juhlan järjestelyihin, vaikkapa tulevan senioriyhdistyksen kautta tai vaikkapa perustamalla koulun 100 vuotis-stipendirahaston. Olen usein keskustellut Kalevi Östermanin kanssa koulun merkityksestä merikarvialaiselle nuorelle hyvänä ponnahduslautana paremman elämän tielle. Kalevi ehdotti, että me koulun entiset oppilaat tekisimme Merikarvian yhteiskoulu 100 vuotta kirjan, jossa kertoisimme muillekin luettavaksi koulun merkityksestä meidän elämämme suuntaviitoittajana. Pyydän siis näitä kirjoituksia lähettämään joko Kaleville tai minulle ensi tilassa.