Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Mielipide: Hiilinielu – todellinen ongelma tai vaalihuuhaata

Joku SDP:n henkilö telkkarissa sanoi että on vaikea puhua metsä-asioista, koska ns. asiantuntijat eivät ole aina samaa mieltä. Toteamus pätee myös terveysalalla. Ei ole päästy Sote-asiassa eteenpäin koska kaikki puhuvat aina eri tavoitteista. Suomen viimeisen Valtakunnallisen Inventaarion mukaan koko Suomenmaan vuotuinen kasvukuutio olisi 107 miljoonaa m3. Mutta metsämaat, eli metsät, missä vuotuinen kasvu on vähintään 1 m3 / ha, ovat pinta-alaltaan 202 680 km2. Tämä pinta-ala sisältää myös suojelu-alueet, metsä-autotiet ja muut metsäpinta-alaa miehittävät käyttökohteet. Suojelumaita olisi metsämaan alueista noin 5 % . Tiestö ja muut alat ehkä toinen 5 %. Eli jos ne vähennetään, jää 182 412 km2 varsinaisia tuottavia metsämaita jäljelle. Jos on vaikeaa täsmentää varsinaiseen puutuotantoon tarkoitettua pinta-alaa, niin toinen ongelma on määritellä tuottavan metsämaan vuotuinen tuotto, jos lasketaan puun kiertoajan olevan 100 vuotta. Vuotuinen kasvuprosentti riippuu metsämaan hyvyysluokasta. Se voi ailahdella 1 – 7 m3/ha/v. Jos oletetaan, että metsämaita on 182 412 km2 ja vuotuinen kasvu on 1m3/ ha, se on 18.4 milj. m3 / v , ja 127,7 milj. jos oletamme että se on 7 m3/v/ ha. Totuus on jossakin siinä välillä. Mielestäni nykyiset metsät tuottavat keskimäärin n. 4.5 - 5 m3 / v / ha. Se on realistinen luku eli 82 ja 91.2 miljoonan välillä. Jos lyödään 87 miljoonaa lukkoon, ero v. inventaarion 107 ja 87 välillä on 20 miljoona. Tämä olisi jouto-/ kitumaiden vuotuinen kasvumäärä, mutta siihen pitäisi liittää myös hakkuuaikana toteutetut säästöt eli positiivinen ero vuoden toteutettujen hakkuumäärien ja 87 välillä. 2018 on ollut huippuhakkuuvuosi, mutta todennäköisesti jäänyt alle 87 miljoonan kuution. Tulevaisuuden hakkuumäärät pienenevät, koska sahatavaravienti on suurissa vaikeuksissa. Kasvuylijäämä tulee siis kasvamaan. Puun runko, oksisto ja juuristo ovat osia, missä hiiltä varastoidaan. Jos otetaan runko talteen, me edistämme hiilinielua, koska sahatavaraan muutettuna se säilyy jopa satoja vuosia hiilivarastona. Puun talteen ottaminen mahdollistaa lisäksi sen, että puun entiselle sijaintipaikalle syntyy uusi hiilinielukoneisto. Hakkuut, puuston kasvun optimointi ja puurakentaminen ovat siis erittäin positiivisia hiiltä sitovia toimenpiteitä. Selluloosan ja polttopuun käyttökaari on lyhyt. Polttopuun käytössä on se hyvä puoli, että se on kotimaista energiaa, joka syntyy joka tapauksessa sivutuotteena. Sellunkeittäminen ei ole hiilinielun kannalta kovin positiivista. Se puolustaa olemassaoloaan käyttämällä puuaineosia, jotka ovat muun puutuotannon sivutuotteita. Osittain se kuitenkin käyttää puuainetta joka olisi hiilinielun ja kansantalouden kannalta hyödyllisempi muunnettuna levyiksi. Inventaarion mukaan ensi 10-vuotiskautena ensiharvennustarpeita on 1.9-kertaisesti ja taimikonhoito tarpeita 1.5-kertaisesti menneeseen 10-vuotiskauteen verrattuna. Se tarkoittaa, että nuoren metsän pinta-ala on kasvanut ja kasvaa edelleen. Jos poliitikot ovat niin kiinnostuneita hiilennielusta kuin väittävät ja haluavat ylläpitää ja jopa parantaa hiilinielua, heidän täytyy olla valmiita auttamaan metsänhoitoa todellisilla teoilla. Olen siitä mieltä, että valtion eri osastot voisivat löytää yhteisen sävelen ja yhdistää verovoimat ratkaistakseen tuon hoito-ongelman joka on puutuotannon/ hiilinielun ydin. Työttömyyskassat voisivat esimerkiksi maatalous-metsäministeriön kanssa kouluttaa / palkata pitkä-aikaiset työttömät ensiharvennustöihin / taimikonhoitoon ja ohjata heidät metsänhoitoyhdistyksien kautta hoidon tarpeissa oleviin metsiin. Ensiharvennustavaran myyntiarvo, jos sitä tulee (polttohaketta tai muuhun teolliseen käyttöön sopivaa tavaraa) menisi valtiolle. Samaten valtio voisi tukea suurempia kuntakeskuksia käyttämään metsähaketta lämpö- ja sähkötuotantoon. Se auttaisi kotimaisia laitevalmistajia ja työllisyysasiat menisivät parempaan suuntaan. Yhteispeli edistäisi hiilinielua, vähentäisi työttömyyttä ja hyödyntäisi kotimaista energia tuotantoa. Jos poliittinen kenttä ei tähän innostu, se tarkoittaa, että koko hiilinielutarina on pelkästään vaalihuuhaata. "Jos poliittinen kenttä ei tähän innostu, se tarkoittaa, että koko hiilinielutarina on pelkästään vaalihuuhaata.