Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Tulospalvelu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Kunta hakee säästöjä – tulvapenkereestä tehdään aiottua matalampi

Merikarvianjoen tulvapengertä aiotaan korottaa turvaamaan penkereen takana olevaa asutusta. Hanke on kuitenkin tehdyn kilpailutuksen mukaan hyvin kallis. Nyt tekninen lautakunta pohtii, kuinka hommasta voisi päästä halvemmalla. Alkuperäisen suunnitelman mukainen työ olisi maksanut noin puoli miljoonaa euroa. Laaditun suunnitelman mukainen suojautuminen riskiltä oli laskettu todennäköisesti kerran sadassa vuodessa tapahtuviin tulviin. Nyt hanke halutaan toteuttaa yli puolet halvemmalla, ja työhön on varattu vuodelle 2019 määrärahaa 240 000 euroa. ELY-keskuksen kilpailuttama Insinööritoimisto Jami Aho Oy ja konsulttifirma Aluetaito Oy selvittävät edullisempia vaihtoehtoja. Suunnittelijan arvion mukaan suunnitelmien muutostyön tekemiseen menee pari päivää, jonka kustannukset ovat 1 200 euroa. Aineiston mukaan tulvapenkereen korkeus on yläjuoksulla N2000+4,90m ja korkein tiedossa oleva jääpadosta aiheutunut tulvakorkeus on N2000 +4,87metriä vuonna 2011. Alkuperäisen suunnitelman mukainen penkereen korotus on 80 senttimetriä. Penkereen korkeus nykyisellä paikalla on määritetty asiantuntija-arviona siten, että jääpatotilanteessa vesi lähtisi virtaamaan vastarannan pellon kautta. Tällä kohdalla korotus on noin 0,6 metriä. Alemmalla osalla, johon tulisi uutta pengertä, korotus on arvioitu joen vedenkorkeuden perusteella ja korotus on noin 1,6 metrin luokkaa. Laskelmat ovat epävarmoja, koska joesta ei ole virtausmallia, jolla vedenkorkeuksia voisi laskea ja toisaalta jääpadot saattavat nostaa vettä paljonkin. Suunnittelijan mukaan penger voidaan joka tapauksessa rakentaa suunniteltua matalammaksi. Hän ei kuitenkaan pysty näillä lähtötiedoilla määrittämään tarkasti, kuinka paljon riski kasvaa erilaisilla matalammilla pengertasoilla. Ei siis ole olemassa ”pakollista” korotustasoa, vain hihasta ravisteltavia arvauksia ja suosituksia. Penkereen mataloittamisen lisäksi säästöjä saadaan myös esimerkiksi jättämällä varapumppaamot pois suunnitelmasta, vähentämällä ruoppausta ja supistamalla kuivatusputkistoa. Tekninen lautakunta kävi kokouksessaan läpi myös tulevan vuoden investointeja. Esimerkiksi Kräsouran saareen suunnitellun virkistysalueen toteuttaminen ja tekonurmen hankinta edellyttävät hankkeelle myönnettyä tukea.