Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Tulospalvelu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Kasitie pääsi Suomen pääteiden joukkoon – Kunta haluaa yhä kiertoliittymän Tuorilan risteykseen

Koko Kasitie Turusta Ouluun valittiin viime vuonna yllättäen yhdeksi Suomen pääteistä. Alun perin päätien piti ulottua vain Turusta Poriin, mutta liikenneministeri Anne Berner nosti tien koko pituudeltaan pääteiden joukkoon. Erityisesti Pohjanmaan kunnat ja kaupungit ajoivat Kasitietä pääteiden verkkoon. Merikarvian kunta ei ottanut asiaan kantaa, sillä kunnassa ollaan huolissaan Tuorilan risteyksen turvallisuudesta. Merikarvian kunta on ajanut Tuorilan risteykseen kiertoliittymää jo vuosikausia. Merkitseekö Kasitien valinta päätieksi sitä, ettei Tuorilan risteykseen voi rakentaa kiertoliittymää, kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival ? –Ei, sillä samalle pääväylälle on juuri avattu kiertoliittymä Raahen eteläpuolella. Kunta tekee jatkossakin töitä Tuorilan kiertoliittymän puolesta. Päätöksen haittapuoli on lähinnä se, että risteysalueiden määrää tullaan jatkossa rajoittamaan, ja risteysalueiden tarvitsema pinta-alavaatimus kasvaa, Puolitaival arvioi. Raahen kiertoliittymähanke toteutettiin Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämiin tieinvestointeihin kuuluvana hankkeena. Kiertoliittymän lisäksi risteykseen rakennettiin kaksi kevyen liikenteen alikulkukäytävää. Rakennuskustannusarvio oli noin 3,4 miljoonaa euroa. Vaikka kiertoliittymän rakentaminen Tuorilan risteykseen on nyt vaikeutunut, on kunnanjohtaja kuitenkin tyytyväinen siihen, että Kasitie valittiin Suomen pääteiden joukkoon. –Teollisuus, palvelut ja työpaikkaliikenne edellyttävät hyviä kulkuyhteyksiä. Uusien teollisuusinvestointipäätösten yhteydessä arvioidaan aina logististen yhteyksien toimivuutta. Runkoverkkopäätös antaa varmuutta sille, että pääväylä pidetään hyvässä kunnossa, Puolitaival toteaa. Merikarvian kunnan ja valtion virkamiehet ovat olleet Tuorilan risteyksen takia tukkanuottasilla jo pitkään. Vuonna 2003 Turun tiepiiri laati esiselvityksen, jossa nykyinen nelihaaraliittymä suositeltiin muutettavaksi porrastetuksi niin, että seututien läntinen liittymä valtatiehen olisi siirretty hieman etelämmäksi. Merikarvian kunnalle suunnitelma ei kelvannut. Kunta halusi risteykseen kiertoliittymän. Vuosien mittaan maakunnan kansanedustajat ovat esittäneet kirjallisia kysymyksiä liikenneministereille asiasta. Oiva Kaltiokumpu (kesk.) kyseli kiertoliittymän perään vuonna 2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen vastasi tuolloin, että "Tuorilan risteyksen parantamisen tekninen ratkaisu edellyttää Merikarvian kunnan ja tienpitoviranomaisena toimivan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteistä näkemystä. Vasta hankkeen toteuttamistavan varmistuttua voidaan luotettavasti arvioida rakentamiskustannukset ja sopia niiden jakamisesta kunnan ja tienpitoviranomaisen kesken sekä ottaa kantaa hankkeen toteuttamisen aikatauluun." Vuonna 2013 perussuomalaiset Anssi Joutsenlahden johdolla kyselivät samaa asiaa. Tuolloin liikenneministeri Merja Kyllönen vastasi, että "kiertoliittymää ei yleensä käytetä valta- ja kantateillä maaseutumaisissa olosuhteissa. Pääteillä onnettomuusalttiita nelihaaraliittymiä parannettaessa parempi ratkaisu onkin ns. porrastettu liittymä, jolla nelihaaraliittymä jaetaan kahdeksi lähellä toisiaan sijaitsevaksi T-liittymäksi." Vuonna 2014 ELY-keskus toteutti Tuorilan liittymän turvallisuuden parantamisen rakentamalla risteykseen turvasaarekkeet. Lisäksi risteysalueen nopeusrajoitus alennettiin 80:sta 60 kilometriin tunnissa. Pääteiden tehtävänä on tarjota liikenteelle turvalliset ja sujuvat yhteydet sekä selkeä ja ennakoitava liikenneympäristö. Päätie on yhtäjaksoisesti etuajo-oikeutettu. Koska länsirannikolla ei ole raideyhteyttä, Kasitien merkitys korostuu kuljetusten runkoväylänä. Pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat. Kaikki maakuntakeskukset ovat näiden valtion maanteiden ja rautateiden pääväylien varrella. Maanteistä pääväyliksi määriteltiin tiet, joilla kulki yli 6 000 henkilöautoa vuorokaudessa ja yli 600 raskaan liikenteen autoa vuorokaudessa. Pääväylät ovat nopeimpia. Maanteillä nopeusrajoitus on pääosin vähintään 80 km/h. Pääväylien ympärivuotinen korkeatasoinen kunnossapito asetetaan etusijalle.