Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Pieni talkooporukka hoitaa Kalpakan ladut ja jaksaa kehittääkin hiihto-olosuhteita – haaveena älyvalot pururadalle

Merikarvian kunta järjestää Kalpakan latujen hoidon. Varsinaisen työn hoitaa urheiluseura Merikarvian Innon hiihtojaosto 3 500 euron palkkiota vastaan. Latujen hoito on käytännössä kolmen miehen varassa: Veikko Kallion, Reino Peltoniemen ja Esapekka Uusimäen . Hiihtolatujen hoito on länsirannikon vaihtelevissa keleissä haastavaa, mutta porukalla riittää intoa ylläpitää ja vielä kehittääkin hiihto-olosuhteita. Pururataa ja maastoa on paranneltu, uusia laitteita hankittu, stadionille on pystytetty huoltorakennus, silta ja varastotilaa koneita varten. Myös aivan uusia ideoita on heitelty ilmaan. Uusin suunnitelma on hankkia ladulle älyvalaistus. Sellainen on jo käytössä esimerkiksi Kankaanpäässä. Älykäs valaistus mahdollistaa liiketunnistimen avulla valon tehon muuttumisen valon tarpeen ja käyttäjien mukaan. Ratkaisu säästää energiaa, sillä valojen ei tarvitse loistaa täysillä silloin, kun ladulla ei ole ketään sivakoimassa. Samassa hankkeessa voitaisiin pururadan alueelle pystyttää venyttelylaitteet. Niissä hiihtäjät ja hölkkääjät voisivat suorituksensa jälkeen venytellä maitohapoilla olevia lihaksiaan. –Tietysti joskus tulevaisuudessa olisi hienoa saada myös lumetuslaitteet, Veikko Kallio toteaa. Kankaanpäässä talkooporukka tekee talvisin ladun tykkilumella. Se mahdollistaa hiihtämisen vähälumisinakin talvina. Juuri vaihtelevat talvet ovat yksi syy siihen, että Merikarvialla hiihtämistä on välillä hankala harrastaa. Vähälumisina talvina Reino Peltoniemi on ajanut ladun Kuvaskankaan Kirinnevalle. Siellä on päästy hiihtämään silloinkin, kun Kalpakalla ei ole ollut tarpeeksi lunta. Kallio ja Peltoniemi veljineen ovat olleet Innon talkooporukoissa mukana siitä lähtien, kun pururataa aikoinaan alettiin tekemään. Aluksi apuvälineet vaihtelivat. –Alkuvuosina vedin latuhöylää nelivetoisen Toyota Hiacen perässä, Veikko Kallio muistelee. Nykyisin hiihtojaoston käytössä on moottorikelkka, jolla ladun ajaminen aloitetaan ensimmäisten lumisateiden jälkeen. Myöhemmin latujen ylläpidossa käytetään traktoria. Hiihtojaoston käytössä on myös jyrsin, jolla saadaan esimerkiksi jäätyneet ladut käsiteltyä hyvään hiihtokuntoon. –Kalpakan latu on koko maakunnan paras! Maasto on vaihteleva, ja latualue on neljän metrin levyinen. Siihen mahtuvat hyvin sekä perinteisen että luistelutyylin hiihtäjät, Peltoniemi kehaisee. Ladut ajetaan yleensä anivarhain tai iltamyöhään, jolloin ladulla ei ole hiihtäjiä. –Heräsin aamuneljältä, ja viiden aikaan olin täällä ajamassa latua, Kallio kertoo edellisen päivän ohjelmastaan. Hän pitää parhaillaan kertyneitä lomapäiviään ennen virallista eläkkeelle siirtymistään rakennusmestarin virasta, ja hänellä riittää virtaa vetää latuja muuallekin keskustaan. Hän on vetänyt ladut koulun ja päiväkodin pihoille sekä Tommi-tädin leikkipuistoon. Hän on myös aurannut luistelukentän leikkipuistoon, ja tarkoitus on jäädyttää kentälle luistelurata. Merikarvian Into yrittää innostaa lapsia ja aikuisia harrastuksen pariin järjestämällä sarjahiihtoja torstaisin. Sarjahiihtoihin on helppo osallistua, sillä hiihtojaoston aktiivit tarjoavat voitelupalvelua kaikille osallistujille. –Voitelusta osallistuminen ei siis ole kiinni!, Merikarvian Innon uusi puheenjohtaja Ilkka Lindberg toteaa ja toivottaa kaikki mukaan liikunnallisen harrastuksen pariin. "Älykäs valaistus mahdollistaa liiketunnistimen avulla valon tehon muuttumisen valon tarpeen mukaan.