Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Vaalikone

Merikarvialle syntyi uusi metsästysseura – maa-aluetta käytössä jo yli 2200 hehtaaria

Merikarvialla toimii kymmenkunta metsästysseuraa. Marraskuussa joukkoon liittyi aivan uusi metsästysseura, nimeltään Sikarounikon metsästysseura. Seurassa on 35 jäsentä, ja nimensä mukaisesti se toimii Alakylässä, Sikarounikon ympäristössä. –Alueen maanomistajat ovat siirtäneet maitaan seuramme käyttöön. Tällä hetkellä metsästysmaavuokrasopimuksia on solmittu jo yli 2200 hehtaaria, uuden seuran puheenjohtaja Ville Ojamo kertoo. Alakarvian metsästysseura on toiminut alueella jo yli 50 vuotta ja jatkaa edelleen toimintaansa. –Alakarvian metsästysseuralla on tällä hetkellä sekä maa-alueita että vesialueita vuokralla. Tulevaisuudessa tulevista uusista alueista ei vielä ole varmaa tietoa. Käytössä olevilla alueilla metsästys- ja linnustustoimintaa jatketaan, seuran puheenjohtaja Mika Marttila sanoo. Metsästysseuran käytössä olevien maiden laajuudella on kriittinen merkitys metsästysseuroille. –Jotta seura voi saada peuran ja hirven metsästyslupia, seuralla täytyy olla käytössään tuhannen hehtaarin yhtenäinen alue. Tästä syystä pientenkin alueiden maaomistajat ovat seuralle tärkeitä, erityisesti jos alueet sijaitsevat laajempien alueiden välissä, Ojamo sanoo. Sikarounikon metsästysseura ottaa mielellään uusia jäseniä mukaan toimintaansa. Seuran jäseneksi on mahdollisuus hakea, vaikkei omistaisi maata alueella. Seuraan ei kuitenkaan pääse automaattisesti. –Seura päättää, valitaanko seuraan hakenut jäseneksi. Jos todetaan että hakija ei ole hyväksi seuran toiminnalle, häntä ei tarvitse ottaa jäseneksi. Jos seurassa ei tunneta entuudestaan hakijaa, niin hänelle voidaan antaa kahden vuoden koejäsenyys, jonka aikana seuraan pyrkinyt voi metsästää varsinaisen jäsenen mukana. Koejäsen ei saa metsästää yksin, Ojamo selostaa. Seura hankkii tuloja liittymis- ja jäsenmaksuista ja mahdollisista myydyistä hirvistä. –Kaikki tulot ovat seuralle tarpeen, sillä alkuun pitää toteuttaa erilaisia rakennushankkeita. Jahtimaja ja kylmiö olisivat tarpeen. Ehkä ensi vuonna päästään rakentamaan. Maanomistajat ovat jo tehneet rakennusten sijoitusehdotuksia. Paikka täytyy miettiä tarkkaan. Lähellä pitää olla tie sekä mielellään vesi- ja sähköliittymät. Toistaiseksi metsästys sujuu hyvin ilman erityisiä rakennuksia. –Saaliin nylkeminen ja paloittelu onnistuvat ihan tavallisessa suulissa aivan kuten ennen vanhaan. Kylmiön tarve on kuitenkin alkanut korostua, kun syksyt ovat nykyisin kovin lämpimiä. Hirven ja peuran metsästys on tältä kaudelta päättynyt. Parhaillaan menossa on majavan metsästyskausi, mutta Sikarounikon metsästysseuran jäsenet eivät tähän jahtiin voi osallistua, sillä luvat olisi pitänyt hakea jo viime keväänä. –Huhtikuussa haemme luvat syksyllä alkavaan majava, hirvi- ja peurajahtiin. Jahti käynnistyy lokakuussa. Pienpetoja on mahdollista vielä metsästää. Metsähallitus kannustaakin metsästäjiä pienpetojen pyyntiin. Esimerkiksi vieraspetojen minkin ja supikoiran metsästys on todellista luonnonhoitotyötä. Pienpetoluvalla voi metsästää ilman saaliskiintiöitä pienpetoja, kuten piisamia, oravaa, villisikaa, varista, harakkaa, naakkaa, harmaalokkia sekä merilokkia. Pienpetoja ovat kettu, supikoira, minkki, näätä, kärppä, hilleri ja mäyrä. Sikarounikon alue soveltuu mainiosti luolametsästykseen. Useiden aarien suuruinen Sikarounikko on jääkauden aikana syntynyt kiviraunio, joka koostuu suurista siirtolohkareista ja haljenneista kalliopaasista. Toisiinsa nojaavien kivien väliin jää käytäviä ja kallioluolia, joista pisimmät ovat jopa parikymmentä metriä pitkiä. Sikarounikon luolamaastossa viihtyvät hyvin mäyrät ja ketut. Sikarounikon metsästysseuran lisäksi Merikarvialla toimivat Alakarvian metsästysseura Honkajärven metsästysseura Kasalanjoen metsästysseura koittankosken metsästysseura Köörtilän metsästysseura Lauttijärven metsästysseura Merikarvian eteläinen metsästysseura Merikarvian itäinen metsästysseura Merikarvian metsästysseura Metsän Veikot. Metsästäjät tekevät paljon vapaaehtoistyötä yhteiskunnan hyväksi muun muassa suorittamalla riistalaskentoja sekä tarjoamalla viranomaisille suurriistavirka-apua esimerkiksi liikenteessä loukkaantuneiden tai vaaraa aiheuttavien hirvieläinten ja suurpetojen jäljestämiseksi tai talteen korjaamiseksi. "Jotta seura voi saada peuran ja hirven metsästyslupia, seuralla täytyy olla käytössään tuhannen hehtaarin yhtenäinen alue. Ville Ojamo