Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Vaalikone

Raivaa taimikot kuntoon – muuten rahat menevät kankkulan kaivoon

Milloin viimeksi olet käynyt katsomassa taimikkoasi? Taimet tarvitsevat huolenpitoa, jotta ne saavat riittävästi valoa, ravinteita ja vettä. Metsänuudistamiseen sijoitetut työt ja rahat menevät kankkulan kaivoon, ellet hoida taimikkoasi oikeaan aikaan. Kun teet taimikonhoidon oikea-aikaisesti ja suositusten mukaan, varmistat tulevien sukupolvien hakkuutulot. Onhan sitä hyvin hoidettua taimikkoa ilo katsella ja seurata sen kehittymistä, vai mitä? Taimikko vaatii alkuvaiheessa paljon hoitoa. Hoitoa tarvitaan, koska pintakasvillisuus ja lehtipuut kasvavat nopeammin kuin talousmetsän pääpuulajit kuusi ja mänty. Jos lehtipuita ja muuta pikkutikkuu ei raivata havupuuntaimien ympäriltä, niiden tuoma varjostus ja kilpailu hidastavat taimien kasvua, lehtipuut piiskaavat taimia ja lopuksi taimien laatu heikkenee ja pahimmillaan havupuuntaimia kuolee. Metsänomistajalta saattaa päästä itku rahallisen arvokasvun lennettyä kohti taivasta vioittuneiden ja huonolaatuisten taimien takia. Taimikonhoidossa jätetään ensisijaisesti sitä puulajia, joka sopii mahdollisimman hyvin kyseiselle kasvupaikalle ja jota sinne on näillä perustein istutettu, kylvetty tai siemennetty. Raivauksen tarkoituksena on keskittää metsän kasvu taimikon parhaisiin puihin. Useimmissa taimikoissa taimikonhoito kannattaa tehdä kahdessa vaiheessa: ensimmäinen raivauskerta on varhaisperkaus ja toinen taimikon harvennus. Varhaisperkauksessa havupuutaimien ympäriltä poistetaan kaikki kasvua haittaavat lehtipuut. Varhaisperkaus on osa taimikon varhaishoitoa, johon kuuluvat perkauksen lisäksi pintakasvien torjunta pienten taimien ympäriltä sekä mahdolliset täydennysistutukset. Toisella raivauskerralla eli taimikon harvennuksessa/ nuoren metsän hoidossa havupuutaimien ympäriltä poistetaan kasvua haittaavat lehtipuut ja taimikko harvennetaan muiltakin osin suositusten mukaiseksi poistamalla tarvittaessa huonoimpia ja vikaisimpia havupuita. Taimikon harvennus tehdään, kun istutuksesta tai kylvöstä on aikaa 10–20 vuotta. Aina kaksivaiheinen taimikonhoito ei riitä, vaan joskus lehtipuita joudutaan perkaamaan taimikosta kahdesti ennen lopullista taimikon harvennusta. Toisaalta joissain taimikoissa saattaa riittää oikein ajoitettu yhden hoitokerran taktiikka, mutta kaksivaiheinen taimikkojen raivaus on riskittömin vaihtoehto. Vaikka raivaaja taistelee, välillä voimasanoja käyttäen, taimikoissa vähäarvoisempia lehtipuuntaimia vastaan, kaikkia lehtipuita ei pidä kaataa. Taimikon selkeisiin aukkopaikkoihin, joissa havupuutaimia ei ole elossa, tulee säästää siemenestä syntyneitä rauduskoivuja sekä monimuotoisuuden takia muita jaloja lehtipuita. Valtio maksaa yksityismetsien taimikoiden raivaamiseen Kemera-tukea. Metsän kasvun kannalta taimikonhoito on toki kannattavaa ilman tukeakin. Tukijärjestelmä jakaa taimikonhoidon kahteen lajiin: taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 euroa hehtaarilta. Nuoren metsän hoidon tuki on 230 euroa hehtaarilta, ja jos hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, tuki on hehtaaria kohden 430 euroa. Taimikonhoidon kustannukset ovat verotuksessa vähennettävää metsätalouden menoa. "Taimikonhoidossa jätetään ensisijaisesti sitä puulajia, joka sopii mahdollisimman hyvin kyseiselle kasvupaikalle ja jota sinne on näillä perustein istutettu, kylvetty tai siemennetty. Jere Tanskanen metsäasiantuntija