Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Tulospalvelu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Kalastusopissa museolla: Mitä mahdettiinkaan Merikarvialla tehdä kutostoolilla ja tikkelivasaralla?

Kalastusmuseo heräili talviuniltaan, kun merelliset veljekset Jari ja Raimo Stenroos esittelivät Merikarvian oppaille kalastusmuseon arkisia aarteita. Monet esineet ovat tuttuja, mutta satojen esineiden joukosta löytyy aina uutta. Opittiin muun muassa, mitä ovat kattekuuna, kutostooli, tikkelivasara tai uistinkela ja päästiinpä “hylkimereenkin” kytikselle. Kattekuuna on pien ja veden seosta. Kutostoolia käytetään kalaverkon kudonnassa vieläkin Koivuniemen Herran perinnetyönäytöksissä. Kun puuvillaverkkoa aikoinaan tehtiin käsin, saattoi pöydän muotoinen, ontto stooli olla niin iso, että sen joka sivulle mahtui verkontekijä. Puisella kelauistimella pilkittiin tai siimaa vedettiin veneen perässä. Sitä käytettiin vielä 1970-luvulla, mutta Raimo Stenroos tunnusti, ettei ole sellaisella koskaan kalastanut. Mielenkiintoa herättivät karkeatekoiset puuluistimet eli malmurit, joiden terä on tehty luistavasta sahanterästä. –Ennen vanhaan malmureilla luisteltiin kilpaa Ouraan ja takaisin. Hyrskylahden Mikko voitti aina, Stenroosit muistelivat. Hyljesuksi on iso puinen suksi, missä on aseelle iso haarukka. Siitä kiinni pitäen ja toisella jalalla lykkien hylkeenpyytäjä liukui ampumaetäisyydelle. Suksen piti olla maalattu valkoiseksi ja saalistajakin käytti lumipukua. –Hylkeessä pitää osua alle kämmenen kokoiseen maaliin, Jari Stenroos tiesi. Merikarvia on syystäkin ylpeä kalastushistoriastaan, sillä olihan paikkakunta aikanaan Suomen silakanpyynnin keskus. Sen myötä myös puisten kala-astioiden eli -pyttyjen valmistus toi myös leivän moneen savuun. Esineistöä kalastusmuseoon alettiin kerätä 1970-luvun lopulla, mutta sen suunnittelu aloitettiin jo vuosikymmen aiemmin. Museo täyttää tänä keväänä 33 vuotta ja se oli maakuntamme ensimmäinen lajissaan. Alueelle on saatu kalastajain tupa, savusauna ja ihan oikea rääkipaattikin. Niin, se kattekuuna tarkoittaa piki-/vesiseosta, millä käsiteltiin puuvillaverkkoja niiden vahvistamiseksi. Tikkelivasara oli tärkeä työkalu kalapyttyjen valmistuksessa. Kekkulilla (myös lekkeri) taas säädeltiin vedessä olevan verkon korkeutta. Kalastusmuseo esittelee noin 60 numeroitua esinettä. Teemanäyttelyt käsittelevät kuutta eri aihetta: kalastajan kesä ja talvi, Merikarvia - Suomen silakkakeskus, Rääkipaatista ruokapöytään sekä Rääkipaatti seilistä moottoriin. Tulevana kesäsesonkina aiotaan lisätä museon aukioloaikoja aiempiin suviin verrattuna. Kotiläksyksi oppaat saivat Jari Stenroosin Merikarvian Jouluun 2018 kirjoittaman viisisivuisen artikkelin “Kuvauksia vanhoista ja nykyisistä kalastusoloista Merikarvialla”. "Ennen vanhaan järjestettiin kilpailuja tällaisilla luistimilla Ouraan ja takaisin. Hyrskylahden Mikko voitti ne aina. Jari ja Raimo Stenroos