Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Satasairaala varautui koronaepidemiaan vahvasti koulutuksella ja tehohoidon paikkojen lisäyksellä – päätös tyhjän pantiksi jääneestä heräämöstä tehdään kesän jälkeen

Satakunnan sairaanhoitopiiri julkaisi alkuviikosta tiedotteen, jonka mukaan maakunnan koronatilanne on niin hyvä, että varsinainen koronaepidemia on sammunut täällä. Satasairaalan teho-osastolla epidemian hiipuminen on näkynyt jo jonkin aikaa, sillä viimeisestä covid-19-potilaasta on jo pari viikkoa. Teho-osaston vs. osastonylilääkäri Björn Jäschken mukaan Satakunnassa epidemianhoito on sujunut tähän mennessä hyvin. Jatkon suhteen hän on kuitenkin epävarma. Vaikka globaali tietämys koronaviruksesta lisääntyy päivittäin, liittyy virukseen yhä paljon epävarmuustekijöitä. Kuten: Tuleeko Suomeen toinen aalto? Ja jos tulee, niin milloin? – Minä luotan viralliseen ohjeistukseen. Kansalliset suositukset helpottavat työtämme. Tässä työssä ei ole varaa siihen, että lähtee omin päin sooloilemaan. Viime viikkojen koronapyörityksessä on jo melkein unohtunut, kuinka nopeasti kaikki on tapahtunut. Satakunnan Kansa kertoi ulkomaansivuillaan ensimmäisen kerran Keski-Kiinan Wuhanin kaupungista löydetystä uudesta koronaviruskannasta 19. tammikuuta 2020. Helmikuussa sairastuneiden määrä oli Keski-Euroopassa jo vahvassa nousussa ja Suomessakin oli varmistettu ensimmäisiä tartuntatapauksia ulkomailla lomailleilta matkustajilta. Maaliskuun 16. päivänä Suomeen oli julistettu poikkeustila. Samaan aikaan ympäri Suomen varauduttiin epidemiaan muun muassa lisäämällä tehohoidon kapasiteettia. Satakunnan sairaanhoitopiirissä se tarkoitti esimerkiksi Satasairaalan henkilökunnan lisäkoulutusta, sairaalatilojen muuttamista tehohoitoa varten sekä ei-kiireellisten hoitojen lopettamista väliaikaisesti. Björn Jäschken mukaan kaikkien leikkausyksiköiden ammattiryhmät lääkintävahtimestareista laitoshuoltajiin osallistui kukin tavallaan koulutukseen. – Oli hienoa nähdä, kuinka puhalsimme yhteen hiileen, vaikka me kaikki olimme mukavuusalueemme ulkopuolella. Jokainen kantoi kortensa kekoon. Ihmiset olivat todella päättäväisiä siitä, ettemme anna epidemialle periksi. Suomen koululaisten tapaan myös sairaalan väki kouluttautui tulevaan osin etänä. – Osa asioista, kuten potilaan kääntäminen vatsalleen, oli harjoiteltava käytännössä. Ne teimme pienissä ryhmissä. Satakunnassa koronaepidemian eräänlainen huippu koettiin huhtikuun 2. päivä, jolloin maakunnassa varmistettiin viisi tartunnan saanutta. Sen jälkeen tartuntamäärien kasvu taittui ja kääntyi laskuun. Satakunnassa epidemia ei päässyt muuttumaan pahaksi. Kaikkiaan teho-osastolle on joutunut kaksi satakuntalaista covid-19-potilasta. Maailmalla on uutisoitu epidemian sairastuttamasta tai sen uuvuttamasta hoitohenkilökunnasta. Jäschken mukaan Satasairaalassa ei vastaavaa tunnetta ole koettu. – Meille tuli myöhemmin potilaita kuin muualla. Saimme alustavaa tietoa muun muassa omien verkostojen kautta siitä, miten koronapotilaita hoidetaan. Meillä oli koko ajan selkeä, rauhallinen näkemys siitä, miten toimia. Satasairaalan hyvää tilannetta edesauttoi se, ettei täällä jouduttu painimaan suojavälinepulan kanssa. – Puhun nyt vain oman yksikköni puolesta, mutta meillä ei ole ollut pulaa suojavälineistä. Poikkeusajan alussa Satasairaalan ei-kiireelliset hoidot jouduttiin lopettamaan. Vaikka Satasairaala on jo purkanut rajoituksiaan, eivät hoitomäärät ole nousseet ihan entiselleen. Ylilääkäri Jäschken mukaan vastaavaa muutosta potilasmäärissä ei ole näkynyt teho-osastolla. Teho-osastolla hoidetaan vakavasti sairastuneita potilaita, jotka vaativat jatkuvaa tarkkailua ja elintoimintahäiriöiden hoitoa. Siksi heistä yli 90 prosenttia on sellaisia, joiden tuloa teho-osastolle ei ole ennakkoon suunniteltu. – Meillä kuormitus vaihtelee muutenkin viikosta toiseen. Joskus on kiirettä, joskus rauhallista. Ei meillä tänä keväänä ole ollut myöskään mitenkään erityisen hiljaista. Satasairaalan teho-osastolla on 12 potilaspaikkaa. Osaston henkilöstövahvuus on kokonaisuudessaan yli 60 henkilöä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että varautumistarkoituksessa leikkausosaston henkilökunnalle annettu lisäkoulutus jää ehkä varotoimeksi. – He ovat olleet mukana koulutusmielessä, kokemusta hankkimassa, mutta emme ole joutuneet turvautumaan heihin. Samoin kuin lisäkoulutettuja ei ole vielä tarvittu, on myös neljän leikkaussalin päiväkirurginen osasto ollut kiinni, sillä yksikön heräämö on varustettu teho-osastoksi mahdollisia koronapotilaita varten. Päikin heräämöä, eli niin sanottua kakkoskohorttia, ei ole toistaiseksi tarvinnut ottaa käyttöön. – Asiasta päättää sairaanhoitopiirin johto. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vielä ainakin kesä seurataan, miten tilanne kehittyy, pohtii Jäschke ja huomauttaa, että vaikka maailmallakin epidemia on rauhoittumassa, ei se todellakaan ole vielä ohitse. Ja kenties se toinen aaltokin iskee Satakuntaan.