Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Biokaasulaitos Merikarvialle? Ilmastonmuutoksen haittaeläimeksi leimatun lehmän lanta olisi erinomaista raaka-ainetta biokaasutuotantoon

Biokaasu innostaa nykypäivän energiatuottajia, sillä biokaasu on sataprosenttisesti uusiutuva polttoaine. Biokaasu on ympäristöystävällinen energiamuoto, joten ilmastonmuutoksen keskellä se herättää kiinnostusta. Biokaasusta puhuttiin myös Merikarvian virastotalolla maanantaina. Kunnan uusi tekninen johtaja Kari Pitkäranta oli alkanut tuumailla, josko täälläkin kannattaisi ryhtyä tuottamaan biokaasua jätevedenpuhdistamon lietteestä. Biokaasulaitos tuottaisi sekä lämpöä että sähköä. – Nykyisin liete kuljetetaan muualle käsiteltäväksi. Sen sijaan voisimme hyödyntää lietettä energiantuotannossa. Puhdistamolla syntyy noin 330 tonnia ylijäämälietettä vuosittain. Olen myös pohtinut oman kompostikentän rakentamista entisen kaatopaikan paikalle Korpi-Matin alueella, mutta sen rakentaminen olisi melko kallista. Hintaa hankkeelle tulisi noin 200 000 euroa, Pitkäranta sanoi. Toisaalta biokaasulaitoksen tuottaman energian sijaan lietteestä voitaisiin valmistaa liikennekaasua. Esimerkiksi Tuorilan huoltoaseman luo voisi perustaa kaasun jakelupisteen. – Itse olen ollut kaasuautoilija. Se on kaikkein halvin polttoaine, mutta koska lähin tankkauspiste on Porissa, niin täällä Merikarvialla kaasuautoilua on melko hankala toteuttaa, hän totesi. Biokaasulaitoksen raaka-aineena voitaisiin käyttää yhdyskuntalietteen lisäksi maatiloilla syntyvää eloperäistä jätettä. Ongelmana tässä on se, että energiantuotantolaitoksen tuottamaa mädätettä ei voisi käyttää lannoitteena pelloilla. – Putsarijätettä ei voi sekoittaa maatilojen jakeisiin. Tämä johtuu siitä, että meijerit ja lihanjalostajat eivät hyväksy, että peltoja lannoitetaan pienessäkään määrin yhdyskuntajätteellä. Se on täysin poissuljettua, kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival sanoi. Paikalle tilaisuuteen oli saapunut paikallisia sikaloiden ja karjatilojen omistajia. Lehmät on leimattu metaanipäästöjensä vuoksi ilmastonmuutoksen haittaeläimiksi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että lehmän kuten muidenkin kotieläinten lanta on erinomaista raaka-ainetta biokaasutuotantoon, joka vähentää riippuvuutta ilmastolle haitallisista fossiilisista polttoaineista. Suurin ongelma lannan hyödyntämisessä on raha. Usein helpompaa on levittää lanta suoraan takaisin pelloille. Lannan suorasta peltolevityksestä aiheutuu kuitenkin ilmastolle haitallisia kasvihuonekaasuja ja pelloilta ravinteet voivat huuhtoutua vesistöihin. Merikarvian kunta aikookin tehdä selvityksen maatilojen, puutarhojen ja perunaviljelijöiden sekä kalastajien biokaasutuotantoon sopivista jakeista, niiden laadusta, määrästä ja sijainnista. – EU-ohjelmakauden vaihtuessa maataloustuotantoa koskevat ympäristövaatimukset tulevat todennäköisesti entisestään kiristymään ja siksi on hyvä varautua siihen, että tuottajilla on edellytykset ottaa uusia ravinteiden kierrätykseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyviä ratkaisuja käyttöön, Puolitaival totesi. Nykyisin Merikarvian kunnan kaukolämpö syntyy Merikarvian sahan lämpökattilassa. Sahalla lämpöenergiaa tarvitaan erityisesti kuivaamon tarpeisiin, kuten myös sahan omien kiinteistöjen lämmitykseen. Kaukolämpöyhtiöllä on 48 laskutettavaa kiinteistöä kunnan keskustassa. Nyt kaukolämpöyhtiön on pohdittava uusia lämmöntuotannon muotoja, sillä saha on ilmoittanut kolmen vuoden kuluessa lisäävänsä omaa tuotantoaan niin, että kaukolämpöön ei sen jälkeen enää riitä energiaa. Teknisen johtajan mukaan sahatoiminnan loppumista ei Merikarvialla tarvitse pelätä. – Samalla tontilla on sahattu ainakin sata vuotta, ja sahataan varmasti myös tulevaisuudessa, Kari Pitkäranta arvioi.