Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Uusi suositus voi pelastaa henkiä: Rasvamaksa voi löytyä jo ennen kuin se aiheuttaa oireita - sadattuhannet riskiryhmässä

Rasvamaksalla tarkoitetaan rasvan runsasta kertymistä maksasolujen sisään. Rasvamaksa johtuu yleensä vyötärölihavuudesta ja sen aiheuttamista aineenvaihdunnan häiriöistä. Rasvamaksa voi johtua myös liiallisesta alkoholinkäytöstä, mutta yleisin maksatauti Suomessa on ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti. Se todetaan aikuisista noin neljäsosalla. Rasvamaksatautia esiintyy myös lapsilla ja nuorilla. Se on myös heillä yleisin maksasairaus. Koska rasvamaksatauti on useimmiten oireeton eikä sitä voi nähdä päällepäin vastaanotolla, sitä sairastavat tulisi tunnistaa ennen kuin maksa ”pettää”, suosittaa uusi ei-alkoholiperäisen rasvamaksan Käypä hoito-suositus . Rasvamaksaa esiintyy usein diabetesta sairastavilla tai niillä, joilla on metabolinen oireyhtymä. Siihen kuuluu ylipainoa, kohonneet verensokeri- ja triglyseridirasva-arvot, matala hyvä kolesteroli ja kohonnut verenpaine. Kaikille kakkostyypin diabeetikoille Suosituksen mukaan niin sanottu FIB-4 laboratoriotesti tulisi tehdä tyypin 2 diabeetikoille ja niille metabolista oireyhtymää poteville, joilla maksa-arvot ovat viite-alueen yläpuolella. Suosituksen mukaan laboratoriotesti tulisi tehdä kaikille tyypin 2 diabeetikoille määräaikaistarkistuksen yhteydessä. Jos testi viittaa korkeaan riskiin, suositellaan elastografia-kuvauksen tekemistä. Elastografia on ultraääneen perustuva menetelmä, jolla tutkitaan maksakirroosin riskiä lisäävän sidekudoksen määrää maksassa. – Jos sitä on, voidaan laihdutuksella ja liikunnalla hävittää sekä ylimääräinen rasva- että sidekudoslisä. Tällaiset potilaat tulisi ohjata erikoissairaanhoidon arvioon ja heidän elintapamuutoksia tulisi tukea erityisen aktiivisesti, kertoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, professori Hannele Yki-Järvinen . Erikoissairaanhoidossa voidaan aloittaa myös lääkehoito, vaikkakaan vielä ei ole olemassa virallisesti lääkeviranomaisen hyväksymiä valmisteita ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin hoitoon. Kova rasva minimiin Rasvan laatu on keskeinen tekijä rasvamaksataudin hoidossa. Tyydyttyneen rasvan (esimerkiksi voi, kookosöljy, voita sisältävät levitteet, rasvaiset maitovalmisteet, makkarat) liiallinen käyttö lisää maksan rasvoittumista. Myös energiatiheitä sokereita ja alkoholia kannattaa välttää. Sen sijaan hyviä rasvoja, kasviksia, marjoja ja täysjyvätuotteita sisältävä ruokavalio on hyväksi myös maksan terveydelle. Elleivät elintapamuutokset onnistu, on maksan sidekudoslisän toteaminen lisäsyy harkita lihavuusleikkausta. Se tehoaa hyvin ei-alkoholiperäiseen rasvamaksatautiin jopa silloin, kun kirroosi on kehittynyt. – Näin vältetään maksan siirtoja, joita on Suomessa tehty lisääntyvästi ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin vuoksi, suosituksessa kerrotaan. Suomi on Euroopan huipulla kirroosikuolleisuudessa: siihen kuolee vuosittain yli 500 ihmistä. Rasvamaksa ei tunnu miltään Rasvamaksa todetaan tavallisesti 40–60 vuoden iässä, mutta nykyään lihavuuden yleistymisen vuoksi sitä löytyy myös lapsilta ja nuorilta aikuisilla. Rasvamaksassa on kyse laajasta aineenvaihdunnan häiriöstä, joka altistaa diabetekselle, verenpaineen nousulle, veren rasva-arvojen muutoksille ja sydäntaudille. Rasvamaksa ei yleensä anna mitään oireita. Sitä on syytä epäillä, jos on selvästi vyötärölihavuutta tai käyttää runsaasti alkoholia. Noin joka viidennellä henkilöllä rasvamaksaan liittyvä tulehdus etenee kirroosiksi. Tällöin myös maksasolusyövän riski kasvaa. Rasvamaksaa voidaan ehkäistä ja hoitaa elintavoilla. Jo kohtalainen painonlasku pienentää maksan rasvapitoisuutta. Parhaat vaikutukset saavutetaan yhdistämällä säännöllinen liikunta vähäkaloriseen ruokavalioon painonpudotusvaiheessa. Ruokavaliossa tärkeintä on vähentää nopeita hiilihydraatteja ja kovia rasvoja. Lähde: Terveyskirjasto.fi, Ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin Käypä hoito-suositus