Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Mielipide: Kierrätyspellot tuottaisivat energiaa ja suojelisivat vesistöjä

MIELIPIDE Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna. Se voi sisältää ihmiselle kiusallisia aineksia, niin myrkyllisinä alkuaineina kuin kiusallisina bakteereina. Jätelietteen levitys ruoan tuotannon pelloille ei ole enää ratkaisu. Biomassan energiakäyttö lisääntyy. Hakkeella ja pelletillä käyvistä lämpövoimaloista tulee yhä enemmän tuhkaa. Se sisältää usein niin paljon kadmiumia, että nykyisten ympäristösäännösten mukaan tuhkaa ei voi levittää ruoan ja rehun tuotannossa olevaan peltoon. Tällainen tuhka ei sovellu luonnonmetsiinkään, jotka tuottavat ihmisille marjoja, sieniä ja riistaa. Olemme siirtymässä energiapitoisten yhdyskunta- ja teollisuusjätteiden läjityksestä ja kompostoinnista jätteiden polttoon. Ilmiö on jo nähtävissä kaupunkien ympäristössä. Myös jätteenpolton voimaloista tulee tuhkaa. Tätäkään tuhkaa ei voi luonnonmetsiin levittää, ruoka- ja rehupelloista puhumattakaan. Ruoan tuotannosta sekä rehun - karjatalouden ketjusta tulevia maatalouden päästöjä ei ole saatu EU:n tukemista ympäristöponnisteluista huolimatta pysähtymään. Vuonna 2008 mietintönsä jättänyt maa- ja metsätalousministeriön työryhmä esitti ratkaisuksi, että osa ravinnepäästöjen suhteen ongelmallisimmista peltolohkoista "ostettaisiin" pois korkeaan ruoka- tai rehusatoon tähtäävästä viljelystä. Niille lohkoille tulisi laajaperäisempi, ravinteiden kierrätyksen ympäristötavoite. Huoli ympäristöstä, kuten Itämerestä, on 10 vuodessa syvennyt. Tarvitsemme 2020-luvulla ravinnevuodon ja bakteerien pysäyttämiseen uuden maaluokan, kierrätyspeltojen maaluokan. Kierrätyspellot kasvatettaisiin yhteiskuntien tuottamilla ravinnepitoisilla jätteillä. Kierrätyspellot tuottaisivat vain energiaa, tyypillisesti lyhytkiertopuiden haketta lämpö- ja sähkövoimaloihin. Kierrätyspelloilla ei tuotettaisi ihmiselle ruokaa eikä karjalle rehua. Kierrätyspellot viljellään nopeakasvuisilla lehtipuilla niin tiheinä, että ne eivät kasva marjoja ja sieniä poimittavaksi asti. Kierrätyspeltojen tuotannolla hoidettaisiin myös ravinnepäästöiltään ongelmalliset "valumilta pois ostettavat" peltolohkot; näin nämä pellot pysyisivät kuitenkin maatilojen tuotannossa. Kierrätyspeltojen maaluokka tulisi vakinaistaa maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön säännöksin tai asetuksin niin, että se saisi oman kohtelunsa sekä EU:n että kansallisessa ympäristö-, maatalous- ja energiapolitiikassa. Viljelijä sitoutuisi säilyttämään kierrätyspellot tässä maaluokassa vähintään määräajan, esimerkiksi 20 vuotta. Sinä aikana kierrätyspeltoja ei siirrettäisi ruoan tai rehun tuotantoon eikä viljeltäisi luonnonmetsäksi. Ravinteiden kierrätys on tulossa yhä tärkeämmäksi kaikkialla hyvinvoinnin Euroopassa. Kierrätyspeltojen viljely ekologisena haravana, ravinnevuodon pysäyttäjänä ja ravinteiden kierrättäjänä on verraten pitkällä Ruotsissa ja Tanskassa. Voimme heti siirtää tämän tietotaidon viljelijöillemme. Lisää tutkimusta ja käytännön sovelluksia silti tarvitaan. Veli Pohjonen Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa Metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa Kuusamo