Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Suomalaiset ovat lihavampia kuin koskaan – Jos haluat pudottaa painoa, alkuun voi päästä juomatapoja muuttamalla

Suomalaisten paino nousee koko ajan. 1980-luvulta aikuisten lihavuus on kaksinkertaistunut ja lasten kolminkertaistunut. Ylipainoisia eli niitä, joilla painoindeksi ylittää 25, on yli 30-vuotiaista miehistä 72 prosenttia ja naisista yli 60 prosenttia. Niitä, joilla ylipainoa on vähintään 15 kiloa, on yli 30-vuotiaista useampi kuin joka neljäs. Lihavuus rasittaa elimistöä monella tapaa. Sen seurauksena vuosien kuluessa useimmille syntyy sairauksia, kun ylimääräistä rasvaa kertyy vatsaonteloon ja maksaan. Riski saada diabetes, kohonnut verenpaine ja verisuonisairauksia, kasvaa. Lihavuus lisää myös syöpien, kuten suolistosyövän riskiä. Mikä meitä lihottaa? Selittävää tekijää on etsitty ruokavalion huonosta laadusta, mutta asia ei ole ihan niin yksinkertainen, sanoo ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm . Tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti kuituköyhä, vähän kasviksia, hedelmiä ja täysjyväviljoja sisältävä ruoka, on lihottavaa. Suomalaisten ruokavalio ei silti ole Fogelholmin mukaan viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut laadullisesti epäterveellisemmäksi, pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi kovan rasvan ja suolan saanti on vähentynyt. – Vihannesten ja kasvisten käyttö taas on hivenen lisääntynyt. Kuitua voisimme saada enemmän, mutta kokonaisuudessaan 80-lukuun verrattuna tilanne ei ole paljoakaan muuttunut. Pikaruokaa syödään kyllä enemmän, mutta se on vain yksi ruokavalion osa. Tiedossa on, että osa ihmisistä syö liikaa sokeria tai esimerkiksi punaista lihaa. Suomalaisissa ja kansanvälisissä tutkimuksissa punaisen lihan syönti on yhdistetty lihavuuteen, mutta se ei Fogelholmin mukaan ole Suomessa sellaisissa mitoissa, että sillä voitaisiin selittää koko kansakunnan lihavuutta. – Lihansyöntimme on suositukset ylittävää, mutta ei ylenpalttista. Sokeroitujen virvoitusjuomien käyttö on myös lisääntynyt. Nykyään keskiverto suomalainen syö ruokaan ja herkkuihin kätkettyä sokeria 50-80 grammaa vuorokaudessa. – Olisi hyvä, jos sokerikulutuksemme vähenisi, mutta sokerin kulutus ei yksin selitä suomalaisten lihomista. Väestötasolla on vaikea löytää ruokavaliosta yhtä selittävää tekijää. Ruoka on koko ajan läsnä Jos yksittäiset ruoka-aineet eivät ole syynä lihomiseen, mistä sitten on kyse? Fogelholmin mukaan kokonaisenergiankulutuksemme on koko ajan vähentynyt. – Liikunnan harrastamisessa ei tilastojen valossa ole tapahtunut muutosta selittävää, mutta arkiaktiivisuus on muuttunut, olemme passiivisempia kuin ennen. Työmatkat kuljetaan usein autolla ja fyysisesti raskaat työt ovat vähentyneet. Samalla tilaisuuksia syödä on yhä enemmän. Lihomisessa on kyse siitä, että ruokaa syödään liikaa energiankulutukseen nähden. – Syy on tavassa, jolla ihmiset ostavat ruokaa ja käyttävät sitä. Ennen vanhaan katsottiin jääkaappiin ja ostettiin lähikaupasta se, mitä puuttuu. Nyt ajellaan autoilla valtaviin supermarketteihin ja ostetaan paljon enemmän kuin oikeasti tarvitaan. Isoissa marketeissa heräteostoksia tulee tehtyä paljon helpommin, kun houkutuksia on kaikkialla. Heräteostoksia napostellaan aterioiden välissä, ja paino voi nousta. – Päivittäistavarakaupan tehtävä on tuottaa voittoa ja samalla lisätä ihmisten ostohalukkuutta. Maitohylly on kauimpana, koska ihmiset halutaan altistaa kaikelle valtavalle ruokamäärälle. Videolla professori Mikael Fogelholm kertoo, kannattaako sokeri jättää kokonaan pois ruokavaliosta. Yhä suurempia pakkauksia Ruoka on muutenkin koko ajan läsnä nykysuomalaisen elämässä, huomauttaa Fogelholm. Tämä näkyy myös työpaikkojen kokoustarjoiluissa ja henkilöstöruokaloissa. Annoskoot ja lautaset ovat suuria. –Jos silloin tällöin käy ravintolassa syömässä ison annoksen, se ei kokonaiskuvassa ratkaise mitään, mutta syöminen joka päivä yhä enemmän buffet-tyyppisiksi muuttuvissa henkilöstöravintoloissa voi vaikuttaa. Isot lautaset houkuttelevat ilman muuta syömään enemmän. Annosten lisäksi myös pakkauskoot ovat kasvaneet. – Pakkauskoossa ajatus on, että yksikköhinta pienenee. Edullinen hinta houkuttaa ostamaan. Kaikki tämä vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen niin, ettei hän välttämättä huomaa mitään, sanoo Fogelholm. ”Mielihalujen vipinää” Myös painonhallinnan asiantuntija, professori Pertti Mustajoki sanoo, että lihomista ei voida selittää sillä, että ihmiset olisivat muuttuneet heikkotahtoisemmiksi tai itsekurittomammiksi. Väestön lihominen johtuu hänen mukaansa pikemminkin siitä, että elinympäristömme on muuttunut niin lihottavaksi. Ruoan helpomman saatavuuden ja edullisen hinnan lisäksi syömistä tiedetään lisäävän muun muassa ruokien suurempi näkyvyys ja lapsiin kohdistunut ruokamainonta. – Syöminen on niin automaattista, että ympäristön yllykkeiden vaikutuksia ei yleensä tiedosteta. Siksi ihmisen mahdollisuus vastustaa ruokaympäristön vaikutuksia on varsin rajallinen. Tähän vaikuttaa perimä. Mustajoen mukaan lähes kaikilla on mieltymys makeaan ja etenkin makean ja rasvan yhdistelmään, mutta siinä on suuria yksilöllisiä eroja. Jo lapsuudessa opittujen tottumuksien lisäksi geenit vaikuttavat siihen, miten lihottavat herkulliset ruuat vaikuttavat meihin. –Suklaan, jäätelöannoksen ja hampurilaisaterian näkeminen aiheuttaa monien aivoissa mielihalujen vilkasta vipinää, toisten kohdalla vain rauhallisia signaaleja. ”Herkkuherkkiä” on aina ollut runsaasti keskuudessamme, mutta menneiden vuosikymmenten niukemmissa oloissa he eivät lihoneet. Nyt kun maittavaa ruokaa on melkein jatkuvasti ympärillämme, he saavat liikaa kaloreita. Professorien mukaan haittavero epäterveellisille ruoille voisi olla keino suitsia lihomista. - Yhteiskunnan pitäisi ryhtyä vähentämään laeilla ja säädöksillä lihottavien elintarvikkeiden houkuttelevuutta. Korkeampi hinta on tehokas keino vähentää kulutusta, uskoo Mustajoki. Fogelholm huomauttaa, että haittaverot eivät kuitenkaan ole yksinkertainen tapa ohjata ruoankäyttöä. – Ne voisivat olla yksi osa kokonaisuutta, jolla pyritään vaikuttamaan ruokatottumuksiin. Tunnista vahvuutesi Fogelholmin mukaan perimällä voi olla vaikutusta, mutta elintapoihinsa jokainen voi vaikuttaa. Kyse on monista pienistä asioista. Ensin kannattaa selvittää omat heikkoutensa ja vahvuutensa. –Osa ihmisistä harrastaa liikuntaa riittävästi, mutta syö holtittomasti, osa taas terveellisesti, mutta määrällisesti liikaa. Osa taas ei liiku yhtään. Pitää miettiä, mitä asioita omassa elämässään kannattaa muuttaa. Tärkeintä on katsoa kokonaisuutta eli koko päivän ruokalistaa. – Vihanneksia, kasviksia ja kuituja kannattaa syödä entistä enemmän ja monipuolisemmin, rasvassa kannattaa suosia kala- ja kasvirasvoja, lihan syömistä kannattaa vähentää. Jos ylipainoa on runsaasti, tai etenkin, jos lieväänkin ylipainoon liittyy esimerkiksi sukurasitus kakkostyypin diabetekselle, painonpudotus kannattaa. – Jo 5- 10 prosentin kevennys on hyväksi terveydelle, Fogelholm toteaa. Muutaman kilon painonpudotus voi jo puolittaa esimerkiksi maksan rasvamäärän. Miten päästä alkuun? Pertti Mustajoen mukaan pikadieettejä ei kannata kokeilla, sillä niiden jälkeen melkein kaikilla paino nousee takaisin. Hänen mukaansa kaloreita on viisainta vähentää tekemällä ruokatottumuksissa siellä täällä loivia muutoksia esimerkiksi näin: 1. Jos käytät sokeripitoisia juomia, vaihda veteen tai kalorittomasti makeutettuihin. 2. Pidä kaloripitoiset syötävät minimissä: perunalastut, juustonaksut, suklaa, makeiset, keksit, makeat leivonnaiset. 3. Hampurilaisaterioita ja pitsoja ei kannata syödä usein, koska niissä on kaloreita enemmän kuin suomalaisissa perusaterioissa. 4. Valitse herkuissa mahdollisimman pieniä pakkauskokoja ja annoksia. 5. Käytä lautasmallia, täytä ensin puolet lautasesta kasviksilla ja toinen puoli muulla ruoalla. 6. Älä pihtaa syömisessä, syö ainakin kolme ateriaa päivässä. 7. Tee valinnat ennen syömistä, ja syö sitten tyytyväisin mielin ajattelematta painoa.