Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Pääkirjoitus: Jäähallin kireä taloustilanne on uutinen, mutta ei yllätys

Lite bättre , kuului maailmanmestarivalmentaja Curt Lindströmin tunnetuksi tekemä ohje, kun Leijonat juhli keväällä 1995 ensimmäistä jääkiekon maailmanmestaruuttaan. Jopa pakkoruotsia vastustaneet osasivat sen verran toista kotimaista kieltä, että ymmärsivät, mitä ”Curren” tokaisu tarkoitti. Jäähallirakentamisessa ei ole edetty pienin askelin, vaan isoin harppauksin. Jääkiekon SM-liigan perustamisvuonna 1975 Suomessa oli jäähalli 11 kaupungissa. Liigajoukkueita oli seitsemältä paikkakunnalta, sillä Tampere oli edustettuna kolmella ja Helsinki kahdella joukkueella. Sen jälkeen kehitys on ollut huimaa. Varsinainen hallibuumi koettiin juuri vuoden 1995 kultajuhlien jälkeen. Nykyään Suomessa on peräti 223 jäähallia ja 260 sisäkaukaloa. Tämä selittyy sillä, että osassa halleista on useita ratoja. Se puolestaan pienentää ylläpitokustannuksia, kun sama henkilökunta pystyy vastaamaan kunnossapidosta samalla kalustolla. Kuluneiden 25-30 vuoden aikana useissa kunnissa on nähty, että jäähalleja on vaikea tai jopa miltei mahdoton saada pyörimään omillaan. Harrastajilta on hankala periä niin suuria käyttömaksuja, että kustannukset peittyisivät, vaikka täyttöaste olisi korkea. Merikarvian jäähalliyhtiö ei ole ainoa, jolla on vaikeuksia lainojensa kanssa. Kunnat ovat joutuneet maksumieheksi muillakin paikkakunnilla. Se on hinta, jota maksetaan miltei kaikissa niissä kunnissa joiden palveluvarustukseen kuuluu jäähalli.