Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Joka viides sai korvauksia erilaisista hoito- ja laitevirheistä sekä infektiovahingoista: Potilasvakuutuskeskukselle ilmoitettiin 4 959 uutta vahinkotapausta tammi–kesäkuussa

Vuoden 2019 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) ilmoitettiin 4 959 vahinkotapausta, mikä on 680 ilmoitusta enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Potilasvakuutuskeskus teki ratkaisun 4 822 ilmoitetun vahingon korvattavuudesta ja näistä 1 106 sai myönteisen korvauspäätöksen. Korvauksia maksettiin yhteensä 20,2 miljoonaa euroa. Nyt julkaistuun Potilasvakuutuskeskuksen osavuosiraporttiin on koottu ajankohtaista tilastotietoa tammi–kesäkuun 2019 vahinkokehityksestä. Ensimmäistä kertaa tietoa jaettiin myös leikkaustoimenpiteiden yhteydessä sattuneista vahingoista. Raportti sisältää ensimmäistä kertaa myös tilastotietoa vuosina 2014–2016 leikkaustoimenpiteiden yhteydessä sattuneista korvatuista potilasvahingoista ja näitä tietoja on suhteutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoimiin toimenpidemääriin. – Kaikkiin terveydenhuollon toimenpiteisiin liittyy aina riskejä. Toivomme, että vahinkotiedot auttavat aiempaa paremmin tunnistamaan leikkaustoimenpiteisiin liittyviä kehittämiskohteita, sanoo johtaja Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksesta. PVK:n tilastojulkaisuun on otettu mukaan 30 leikkaustoimenpidettä, joissa potilasvahinkoja sattuu lukumääräisesti eniten. Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset sekä selkäytimen ja hermojuurien vapautusleikkaukset ovat vuodesta toiseen olleet kärjessä, käy ilmi yleisimmin potilasvahinkoina korvattujen leikkaustoimenpiteiden tilastosta. Lukumääristä huolimatta riski korvattavan potilasvahingon sattumiseen näissä toimenpiteissä on kohtuullisen pieni: alle prosentin luokkaa. Potilasvakuutuskeskus tarjoaa esimerkiksi sairaanhoitopiireille yksityiskohtaiset tiedot potilasvahingoista, jotka ovat sattuneet niiden alueella. Tietoja potilasvahingoista on mahdollista käyttää terveydenhuollon laatu- ja potilasturvallisuustyön tukena. PVK:n laajat vahinkoaineistot ovat myös tutkijoiden käytettävissä tieteellisiin ja potilasturvallisuutta edistäviin tarkoituksiin. – Meillä on kattavasti tietoa siitä, minkälaiset terveydenhuollon haittatapahtumat johtavat vahinkoilmoituksen tekemiseen ja minkälaisia korvattavia potilasvahinkoja terveydenhuollossa sattuu. Potilasvahinkotapaukset on syytä käsitellä terveydenhuollossa systemaattisesti, sanoo Plit-Turunen. Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta potilasvahinkolain mukaisesti. PVK edistää potilasturvallisuutta tekemällä tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoa. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. Järjestelmä on ollut lakisääteisenä vuodesta 1987 potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana.