Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Onko lapsi koko ajan levoton? Unohtuuko hän ajatuksiinsa ja sukatkin jäävät puoliväliin jalkaa? Eikö hän tule toimeen muiden lasten kanssa? Asiantuntijat ja vanhemmat antavat vinkkinsä 13 tilanteeseen

Arki voi olla keskimääräistä haasteellisempaa, jos perheessä on nepsy-lapsi. Tämä tarkoittaa, että lapsella on neuropsykiatrinen häiriö, kuten adhd tai sen alamuoto add, Aspergerin oireyhtymä, Touretten oireyhtymä tai kielellinen erityisvaikeus. Keräsimme 13 tilannetta, jotka ovat tyypillisiä nepsy-lapsille. Vinkkejä antoivat neuropsykiatrisia häiriöitä tuntevat ammattilaiset ja vanhemmat, joiden lapsilla on neuropsykiatrinen häiriö. Tilanne 1: Ikiliikkuja Lapsi näprää koko ajan levottomana kaikkia tavaroita, keikkuu tuolilla ja potkii pöydänjalkoja. Ammattilaisen neuvo: Hanki äänettömiä esineitä, joita lapsella on lupa näprätä. Tällaisia ovat esimerkiksi terapiaketju, sensorulla tai piipunrassi, jonka terävät päät on käännetty. Pohdi myös opettajan kanssa, mikä voisi olla lapsen käsille hyvää tekemistä, joka ei häiritsisi muita luokassa. Pulpettiin tai kodin ruokapöytään voi pujottaa ison kuminauhan, jota lapsi saa potkia. Lapselle voi hankkia kotiin ja kouluun tuolin sijasta jumppapallon tai istuintyynyn, jossa keskivartalo saa kaipaamaansa jatkuvaa liikettä. Vanhemman neuvo: Anna lapselle näprättäväksi ponnarilenkki tai nauhoja, joista hän voi askarrella käsikoruja. Jos levottomuus purkautuu tuskaisena liikehtimisenä, pyydä lasta tekemään jotakin, missä hän saa liikkua, kuten hakemaan posti. Tai kehota menemään trampoliinille. Vanhempi, muistathan myös järjestää itsellesi vapaa-aikaa ja mielekästä tekemistä, jotta jaksat arkea. Tilanne 2: Ikiliikkuja pedissäkin Ylivilkas lapsi ei nuku. Sen sijaan hän liikehtii levottomasti sängyssä. Vanhemman neuvot: Lapsi voi nukkua paremmin ulkona, teltassa tai parvekkeella hyttysverkon alla. Makuupussi rajoittaa liikkeitä ja siten rauhoittaa. Kysy lapselta, mikä voisi saada hänet nukkumaan paremmin. Ammattilaisen neuvot: Jos lapsi haluaa vuorata sänkynsä täyteen pehmoleluja ja tyynyjä, anna hänen tehdä niin. Pehmoilla täytetty peti voi tarjoaa hänen tuntoaistilleen rauhoittavia ärsykkeitä. Opeta lapsi rentoutumaan hengittämällä: Hengitä rauhallisesti sisään, pidätä hetki henkeä ja hengitä ulos. Yritä pitää hengityksen kaikki kolme vaihetta samanmittaisina. Voit ajatella, kuinka aalto lähentyy ja loitontuu hengityksen tahtiin. Kokeile painopeiton halpaversiota: Laita painava räsymatto pussilakanan sisään. Paino rauhoittaa keskushermostoa. Painava peitto saa olla lapsen päällä esimerkiksi 15 minuuttia nukahtamisen jälkeen. Voit kokeilla myös oikeaa painopeittoa. Jos muiden ihmisten tai liikenteen äänet häiritsevät, kokeile rentoutumismusiikkia tai sellaista musiikkia, joka tuntuu rentouttavan lasta, oli se sitten vaikka AC/DC:tä. Valo voi häiritä lasta. Kokeile pimennysverhoa. Tilanne 3: Omassa kuplassa Lapsi on koulutunnilla täysin omissa ajatuksissaan eikä pysy opetuksessa mukana. Ammattilaisen neuvo: Opettaja voisi herätellä oppilasta 15–20 minuutin välein eri aistikanavien kautta. Herättelyksi riittää, että opettaja kävelee ajatuksiinsa vajonneen oppilaan ohi, hakeutuu tämän kanssa katsekontaktiin tai tekee jonkin (ei tälle lapselle osoitetun) äänen, kuten napauttaa sormillaan kerran omaa pöytäänsä. Älä odota, että lapsi saisi kirittyä lopputunnin aikana kiinni kaikki ne opetetut asiat, jolloin hän oli toisessa maailmassa. Kysy, mihin asti lapsi pääsi ja kerro hänelle, että jatketaan tästä huomenna. Jos kotona lapsi ei tunne kuulevan, vanhempikin voi kokeilla eri kanavaa: puhumisen sijaan kirjoita asiasi paperille tai vilkuta kättä ystävällisesti lapsen silmien edessä. Tilanne 4: Päämäärä unohtuu Vanhempi pyytää lasta vaihtamaan yövaatteet ja harjaamaan hampaat, mutta lapsi unohtuu muuhun tekemiseen. Ammattilaisen neuvo: Jo pelkkä matka yläkertaan voi olla lapselle liian pitkä ja mielenkiintoinen. Matkalta voi löytyä vaikka Aku Ankka, jota lapsi syventyy lukemaan. Lapsi ei tarkoita pahaa. Vaaditaan toistoja, toistoja ja vielä lisää toistoja, jotta lapsen mieleen jäisi malli, miten tilanteessa tulee toimia. Vanhempaa voi verrata opaskoiraan, joka kulkee koko ajan mukana. Tehkää yhdessä lapsen kanssa kuvasarja, johon valokuvaat lapsen nämä kaksi iltatointa. Riittävän pieniin osiin pilkotut asiat on helpohko oppia. Lapsen voi olla vaikea aloittaa yhtään asiaa, jos ohjeita tulee liikaa: Syö juustoleipä, juo maitoa, käy iltapissalla, harjaa hampaat, laita purennanohjain, vaihda yövaatteet ja etsi iltasatukirja. Lapsi voi myös piirtää kuvat itse. Sopikaa yhdessä, milloin pukeminen ja harjaaminen ovat sujuneet aikuisen ja lapsen mielestä riittävän hyvin. Kuvien tuottama alkuinnostus saattaa lässähtää lapsella joidenkin päivien kuluttua, koska hänellä vaikeuksia ohjata omaa toimintaansa. Silloin hän tarvitsee taas ohjausta. Kannusta lasta sanomalla vaikka ”taidatkin juuri olla menemässä yövaatteita vaihtamaan”. Mieti, miten haluaisit pomosi antavan sinulle tehtävän töissä. Miten motivoituisit itse parhaiten? Kannusta. Anna jo pelkästä yrittämisestä välittömästi palautetta. Vanhempi saattaa turhautuneena sanoa lapselle, että emmekö me jo ole tuhat kertaa käyneet läpi tämän asian. Tämä voi olla lapselle ahdistavaa. Hänen kovalevynsä saattaa todellakin olla tyhjentynyt, ja asia on taas käytävä uudelleen läpi. Lapselle uusi päivä voi olla aina uusi päivä. Tilannetta voi verrata siihen, että aikuinen pudotettaisiin joka päivä lentokoneesta eri kohtaan maapalloa ja sitten hänen pitäisi selvitä siellä. Tilanne 5: Ajantaju puuttuu Lapsi ei ehdi aamuisin kouluun, eikä iltaisin harjoituksiin. Ammattilaisen neuvo: Ymmärtääkö lapsi, miksi haaveiluun ei saisi käyttää aamulla aikaa ja miksi kouluun tai harrastukseen pitää ehtiä tiettyyn aikaan? Keskustelkaa lapsen kanssa rauhallisesti ajatuksistanne. Käytä tukena kuvia tai vaikka lapsen kanssa yhdessä tehtyjä piirroksia. Käyttäkää ajastinta eli time timeria, joita saa esimerkiksi nepsy-lainaamosta. Keskustele lapsen kanssa, miksi on tärkeää olla koulussa ja harrastuksissa ajoissa. Tilanne 6: Mahdoton tehtävä! Lapsi tuskastuu läksyihin jo ennen kuin on niitä aloittanutkaan. Hänestä ne tuntuvat päälle kaatuvalta vuorelta. Ammattilaisen ohje: Jaksota läksyt pieniin osiin, vaikkapa yksi aine tai yksi tehtävä kerrallaan. Peitä muut tehtävät vaikka paperilla, jotta paine pienenee. Käytä eri aineissa eri värikoodeja. Lukuläksy voi olla sininen, kirjoitusläksy keltainen, matikkaläksy punainen. "Nyt keltainen on tehty, tehdään seuraavaksi punainen". Jokaisen osan välissä lapsi voi tehdä pari hyppyä tai pari punnerrusta välivirkistykseksi. Sovi lapsen kanssa, milloin hän tekisi päivittäin läksyt: heti koulun jälkeen, kello 16 vai kello 17. Tilanne 7: Tiski ei mene tiskiin Lapsi ei vie astioitaan tiskikoneeseen. Ammattilaisen neuvo: Motivoinnin tueksi kannattaa käyttää visuaalista palkitsemistaulukkoa. Kun lapsi on harjoitellut astioiden viemistä koneeseen ja saanut kerroista sovitun määrän tarroja tai merkkejä, anna luvattu palkinto. Usein toimiva palkkio on yhdessä tekemistä, kuten lättyjen paisto tai uimassa käynti. Palkitsemisesta huolimatta motivaatio todennäköisesti lopahtaa jossakin vaiheessa, koska lapsella on vaikeuksia tarkkaavuudessa ja keskittymisessä. Tue lasta jälleen. Vanhemman neuvo: Jos lapsi on pärjännyt hyvin alkuviikon, mutta notkahtaa maaliviivalla eli perjantaina, hakekaa palkinto silti. Tilanne 8: Yliherkkä äänille Lapsi ahdistuu kotona perheen metelistä, koulussa välitunnin metelistä ja marketissa hälystä. Ammattilaisen neuvo: Järjestä lapselle kotiin rauhallinen nurkkaus tai huone tai nimeä vaikka tietty tuoli rentoutumistuoliksi. Sinne lapsella on lupa mennä ja saada olla siellä rauhassa, kun hän kokee tarvetta. Ison perheen ahtaassa kerrostaloasunnossa lapsi voi mennä vaikka kylmään saunaan kuuntelemaan häntä rentouttavaa musiikkia. Koulussa lapsen voi joskus olla parasta käyttää kuulosuojaimia tai lapsi voi olla ainakin välillä välitunnin yksin luokassa suojassa ärsyketulvalta. Lapsi voi mennä kauppaankin kuulosuojaimet päässä. Tilanne 9: Yliherkkä kosketukselle Kosketusherkkä lapsi tuuppaa liian lähelle tulevan ihmisen pois kovakouraisesti koulun ruokalajonossa tai kaupan kassajonossa. Ammattilaisen neuvo: Jos mahdollista, laita lapsi jonon ensimmäiseksi tai viimeiseksi tai poista kokonaan jonosta tai harvenna jonoja. Tilanne 10: Viihtyy hyvin paljon yksin Lapsi viihtyy erittäin hyvin yksin, mikä huolestuttaa vanhempia. Ammattilaisen neuvo: Vanhempi voi miettiä: Jos lapsi haluaisi, pystyisikö hän kommunikoimaan muiden kanssa vai kaipaako hän omaa rauhaa, koska päivä on niin täynnä rasittavia ärsykkeitä. Lapsen vuorovaikutustaidot saattavat myös olla puutteelliset: lapsi saattaa omat asiansa puhuttuaan lähteä pois, kun keskustelukumppani on vasta alkamassa puhua omia asioitaan. Seurauksena voi olla kaverin loukkaantuminen. Tee lapsen kanssa yhdessä erilaisia sarjakuvia, jossa käyt läpi vaihtoehtoja, miten eri tilanteissa voi toimia. Mitä tehdä, kun luokkakaveri sanoo minulle ”moi”? Mitä vastata, kun joku pyytää minua leikkimään? Harjoitelkaa tilanteita, joita lapsi todennäköisesti kohtaa. Kun tilanteita mallintaa riittävästi, ne saattavat alkaa sujua. Vanhemman neuvo: Lapset oppivat ymmärtämään toisiaan, kun ovat vuosia samalla luokalla. Tilanne 11: Mitä seuraavaksi tapahtuu? Lapsi kysyy koko ajan, mitä tänään tapahtuu. Vanhemman neuvo: Tee kuvallinen taulu, johon voi laittaa sinitarralla tekstilappuja ei päivien kohdalle: mummolaan, treeneihin, kylpylään. Vuosien kuluessa taulu tekee yleensä itsensä tarpeettomaksi. Tilanne 13: Yhteisleikit eivät onnistu Lapsella ei ole keinoja osallistua leikkiin toisten lasten kanssa, koska oma puhe tai toisten puheen ymmärrys eivät riitä. Ammattilaisen neuvo: Älä puhu kielellisestä erityisvaikeudesta kärsivälle rivien välistä, älä käytä pitkiä virkkeitä äläkä puhu nopeasti. Etsi lapselle mieluisia keinoja ilmaista itseään muuten kuin kielellisesti. Kuvataide, draama ja musiikki auttavat ilmaisemaan itseään, tuovat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja nostavat itsetuntoa. Käytä esteetöntä viestintää, joka perustuu visuaalisuuteen, rytmiin ja liikkeeseen. Tällaisia ovat tukiviittomat, kuvat ja piirtäminen. Tilanteita voidaan käydä etukäteen läpi kuvien tai piirrosten avulla. Erilaiset keinot on hyvä saada koko yhteisön, kuten koulun tai päiväkodin, tietoon, jotta lapsi omaksuisi ne. Monille lapsille on apua näistä keinoista, vaikkei heillä olisikaan kielellistä erityisvaikeutta. Koko perheen on myös hyvä liikkua yhdessä, sillä liikkuen lapsi voi ilmaista itseään ja liikunta nostaa itsetuntoa. Tilanne 12: Suunnitelma B hirvittää Lapsi menee tolaltaan, jos suunnitelmat muuttuvat. Vanhempi ei esimerkiksi pääse viemään lasta treeneihin tai lääkärikäyntiin kuuluukin yllättäen verikoe. Ammattilaisen neuvo: Ota käyttöön yllätyskortti. Ota se esiin tällaisissa tapauksissa. Lapsi voi oppia sopeutumaan siihen, että yllätyskortti tarkoittaa, että suunnitelmat muuttuvat. Tähän on hyvä opetella, sillä elämä ei aina mene niin kuin on ajatellut. Lapsi voi piirtää yllätyskortin myös itse. Yllätyskorttia ei saa käyttää liian usein, jottei se koe inflaatiota. Voit kokeilla myös harhauttaa lasta ihan toiseen asiaan, jotta hän pääsisi irti jumistaan: Katso, tuolla kadulla menee kissa! Onkohan lähikaupassa myytävänä sitä minun lempijäätelöäni, jos lähtisimme tämän jälkeen hakemaan? Oi, ei unohdin palauttaa kirjaston kirjan! Opeta lasta tunnistamaan lähestyvä jumi: kun lapsi huomaa alkavansa jännittyä, ohjaa häntä hengittelemään rauhallisesti. Jumi voi joskus johtua siitä, ettei lapsi tiedä, mitä häneltä odotetaan. Sanoita ja rauhoita: Nyt taisi tulla jumi, kyllä me tästä selviämme . Stressi lisää jumittamista, joten kaikki stressin vähentäminen on eduksi. Vinkkejä ovat antaneet nepsy-lasten vanhempien lisäksi ja tekstiä ovat tarkistaneet Tampereen kaupungin Tipotien sosiaali- ja terveysasemalla työskentelevät nepsy-valmentajat Kirsi Kulmala, joka on myös terveydenhoitaja, ja Sami Keto, joka on myös perhetyöntekijä, Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutti Hannele Merikoski, Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen, Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Savikuja ja Adhd-liitosta tiedottaja Jari Hämäläinen sekä suunnittelijat Katariina Berggren ja Henna Niskala.