Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Kymmenien tuhansien suomalaisten outojen oireiden takana voi olla suolistosairaus - ”Saatetaan ajatella, että oireet johtuvat vain siitä, että on huono vatsa tai stressi väsyttää”

Autoimmuunitauti keliakia osataan tunnistaa yhä paremmin, mutta edelleen sairaus on alidiagnosoitu, kertoo professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta. Keliakialiiton mukaan Suomessa noin 40 000 ihmistä tietää sairastavansa keliakiaa, mutta valtaosa eli noin 70 000 ihmistä on vielä ilman diagnoosia. Tämä johtuu osaltaan siitä, että keliakian oireet ovat niin monimuotoisia ja epämääräisiä, kertoo liiton ravitsemusterapeutti Sanna Arnala . – Oireina voi olla esimerkiksi vatsaoireita, nivelkipua tai mielialan laskua. Saatetaan ajatella, että oireet johtuvat vain siitä, että on huono vatsa tai stressi väsyttää. Ihminen myös usein tottuu erilaisiin lieviin oireisiin. Videolla kerrotaan helpon gluteenittoman suklaapiirakan ohje. Terveydenhuollossakaan keliakiaa ei välttämättä aina heti osata tunnistaa. Oireina voi olla vatsavaivojen lisäksi esimerkiksi aftoja, kutisevaa ihottumaa, maksa-arvojen nousua, kuukautishäiriöitä tai hampaiden kiillevaurioita. – Oireet voivat liittyä niin moneen muuhunkin sairauteen, ettei keliakiaa osata aina ensimmäiseksi epäillä. Keliakia voi olla myös täysin oireeton. Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa lisäsairauksia, kuten osteoporoosia, hedelmättömyyttä ja pahanlaatuisia kasvaimia. Verikoe riittää usein Keliakian diagnosointi muuttui viime vuoden lopulla päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa . Uudistuksen myötä keliakia voidaan tietyissä tapauksissa diagnosoida pelkän verinäytteen perusteella eikä mahalaukun tähystyksen yhteydessä ohutsuolesta otettua koepalaa aina tarvita. Keliakia voidaan todeta verinäytteen perusteella, mikäli transglutaminaasivasta-ainepitoisuus on yli kymmenen kertaa viitealueen rajaa suurempi ja endomysiumvasta-aineet ovat positiivisia. Ihokeliakian diagnosoimiseen tarvitaan aina ihokoepala. – Verikoe on helpottanut diagnosointia siinä mielessä, että tähystystä ei aina tarvita, Arnala sanoo. Normaali ruokavalio ennen tutkimuksia Arnala muistuttaa, että keliakiaa epäilevän ihmisen ei pidä aloittaa gluteenitonta ruokavaliota ennen tutkimuksia. Keliakiaa sairastavalla gluteeniton ruokavalio korjaa ohutsuolen limakalvon vaurioita ja vasta-aineet veressä lähtevät laskuun. – Gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen keliakiadiagnoosin saaminen voi olla vaikeaa, koska tautia ei saadakaan kiinni. Myöskään Terveyskirjaston artikkelin mukaan ilman todettua syytä gluteenitonta ruokavaliota ei kannata aloittaa, sillä ruokavalio usein muuttuu muuten epäterveellisempään suuntaan. Esimerkiksi kuidun ja mineraalien saannin on todettu vähentyneen ja sokerin käytön lisääntyneen gluteenittomassa dieetissä. Diagnosoidun keliakian ainoa hoito puolestaan on tarkka gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliossa vältetään kokonaan vehnää, ruista ja ohraa sisältäviä ruokia. Ruokavaliohoidon aikana vatsaoireet häviävät yleensä vähitellen. Keliakiaviikkoa vietetään syyskuun ensimmäisellä viikolla. Lisätietoa sairaudesta Keliakialiiton sivuilla . Perinnöllinen alttius sairastua Suomessa keliakiaa on noin kahdella prosentilla väestöstä. Keliakiadiagnoosi on 0,7 prosentilla väestöstä. Tämä on suurimpia lukuja maailmassa. Keliakiaan liittyy vahva perinnöllinen alttius. Keliakiaa sairastavien lähisukulaisilla eli keliaakikon vanhemmilla, sisaruksilla ja lapsilla on 5–10 prosenttia suurempi riski sairastua keliakiaan kuin muilla ihmisillä. Riski on tavallista suurempi myös muun muassa tyypin 1 diabetesta tai Sjögrenin oireyhtymää sairastavilla.