Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Psykologi Jussi Törmän vinkki arjen tohinaan: Myönteisyys helpottamaan arjen rytmitystä

MERIKARVIA Väitän, että me vanhemmat mokaamme toistuvasti. Miten huojentava tieto ainaisen syyllistämisen sijaan! Psykologi ja psykoterapeutti Jussi Törmä kannusti torstaina päiväkoti Norkoolin lasten vanhempia ja henkilökuntaa myönteiseen vanhemmuuden kokemiseen. Näin siitä huolimatta, että lapset oikuttelevat, testaavat sietokykyä ja osoittautuvat oveliksi vanhempiensa väsymystä noteeraamatta. Vanhempien kysymyksissä päällimmäiseksi nousi juuri arjen rytmin löytäminen. Lapset on usein herätettävä aamuisin vanhempien työrytmin mukaisesti. Osa lapsista nukkuu päiväkodissa, osa huilaa ja osa on herätettävä kesken unien vanhempien toiveesta, että unta riittäisi yöhönkin. Tutkimusten mukaan alle kouluikäisten olisi hyvä nukkua 12 tuntia vuorokaudessa. Lapsellakin unen tarve voi vaihdella. Päivänokosia hän ei suosittele 5 tuntia ennen yöunia. – Yleensä lapset eivät pidä nukkumaanmenosta. Jos iltauni ei meinaa tulla niin suosittelen, että lapselle luetaan ja ilta rauhoitetaan tarpeeksi varhain. Lapsen etu on aina ensisijainen, mutta aikuisillakin on työajat. Arjessa pitää olla rytmi. Psykologi Törmä on huomannut masentuneita terapoidessaan, että taustalta löytyy usein levon ja unen vajetta mutta myös liikunnan, ravinnon ja ystävien puutetta. – Yleisesti ottaen nukumme tunnin liian vähän. Itsekin yritän saada omaa aikaa valvomalla vielä, kun lapset ovat menneet nukkumaan, Törmä havahdutti. – Meillä on tekniikkaa haittaamassa unta ja härnäämässä melatoniinin tuotantoa, hän herätteli. Vanhemmuus on oppimista. Lapsemme hiovat aikuisten särmiä, vaikka muuta väittäisimme. Aikuisen silmistä lapsi näkee itsensä. Katsekontaktin tärkeys korostuu jo vauvaiässä. Siksi myös isyyslomien tärkeyttä on korostettu viime vuosina. Miltä lapsesta tuntuisikaan, jos hän kokisi elävänsä "Vekkulassa" vääristävien peilien edessä. Lapset oppivat automaattisesti paljon ja vertaiset kasvattavat. Väliin jää tutkimusten mukaan selkeä lähikehityksen vyöhyke, jossa huoltajilla on vastuullinen rooli antaa siimaa ja luoda rajoja. – Vähennät ongelmakäyttäytymistä, kun vahvistat toivottua käyttäytymistä, Törmä muistutti myönteiseen tarttumisesta. Kun 3-vuotias sanoo äitiä tyhmäksi, onko silloin moitteen aika? Törmän mukaan auktoriteettia kuorruttaa myönteisyys enemmän kuin mikään muu. Psykologilla on omat vaikeutensa kasvattajana. Ei kirjanoppineisuus auta, jos sisarukset pienestä pitäen ovat yksilöllisiä. Kolmen lapsen isänä Törmä sai mahdollisuuden olla myös koti-isänä, joten kokemuksen äänen kuuli. – On kaksi tapaa elää. Joko kaikki on ihmeellistä tai mikään ei ole. Minä olen häpeilemätön romantikko. Mielestäni millään muulla ei ole väliä kuin sillä, että lasta rakastetaan, Törmä kiteytti. Törmä havahdutti kuulijatkin pohtimaan, miten kukin on oman kasvatuksensa kokenut. – Eikös vanhemmat aina ole olleet kuutamolla ja lapset pilalla. Suurin osa lapsista voi kuitenkin paremmin kuin koskaan ennen. "Minä olen häpeilemätön romantikko, ja mielestäni millään muulla ei ole väliä kuin sillä, että lasta rakastetaan. Jussi Törmä Psykologi, psykoterapeutti Luo kotoisa ilmapiiri yhdessäololle ja läheisyydelle. Hassuttele ja naura, naura myös itsellesi, kosketa, hymyile ja juttele. Ei ole mitään syytä olla halaamatta lasta joka päivä. Näytä lapselle kädestä pitäen, mitä odotat häneltä. Pysäytä nahistelu vain tarvittaessa. Älä kurita fyysisesti. Sillä on liian kova hinta!