Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Mielipide: Talousmetsillä menee mukavasti – osansa metsien hyvinvointiin on antanut hiilidioksidi

Metsätaloutemme on aina tavoitellut lisää puun kasvua. Lisäkuutioita tarvitaan taas, olipa kyseessä ilmastokamppailun kaipaamat hiilen varastot tai mahdollisten uusien sellutehtaiden puun tarve. Metsänkasvun pyöreitä merkkipaaluja tunnemme kolme: 50, 100 ja 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kyseessä on metsiemme koko vuosikasvu, runkoina. Pohjapaalulla olimme sotien jälkeen. Laskennallisesti 50 miljoonaa kuutiota ylitimme 1948. Puustomme ei silloin kummoisesti kasvanut. Professori Olavi Huikari opetti, että heikko kasvu johtuu pitkälti kangasmetsiin hiipivästä soistumisesta. Hän oli kerännyt väitöskirjaansa soistumisen mittausaineistoa Perämeren maankohoamisen alueelta. Soistumista tapahtui edelleen, ja sitä tapahtui nimenomaan kangasmailla. Järvistä umpeenkasvaneita soita oli vain kymmenen prosenttia. Kangasmetsien soistumiselle oli saatava loppu. Metsämme oli parannettava, ojittamalla. Alkoi metsänparannuksen kausi. Puu alkoi ojikoilla kasvaa. Nousimme metsänkasvun pohjapaalulta. Sadan miljoonan kuution paalua aloimme tavoitella 1900-luvun loppupuolella, metsänuudistamisen kaudella. Vajaatuottoiset metsät uudistettiin täystuottoisiksi metsiksi niillä siemenillä ja taimilla, mitä alueen siemenpuut antoivat. Laskennallisesti saavutimme satasen paalun vuonna 2009. Haluamme tänään metsistämme biomassaa yhä enemmän. Tähtäimessä on jo 150 miljoonan kuution paalu. Sen saavuttamiseen eivät metsän parantaminen uudistaminen enää riitä. Tarvitsemme etevää metsänviljelyä. Luonnonvarakeskus on osoittanut, että havumetsiemme vuosikasvu kohenee edelleen 15–30 prosentilla, kun siirrymme maatiaissiemenestä jalostettuihin istutustaimiin. Ne ovat peräisin siemenestä, joka on saatu risteyttämällä sekä tasaisen varmoja kotimaisia että hieman eteläisempiä, kovakasvuisempia ja paremman laadun emopuita. Havupuun taimen hienoinen eteläisyys sopii lämmenneeseen ilmastoomme. Perimältään hieman eteläisempi puu kasvaa aina pohjoista puuta nopeammin. Puun kasvu edelleen kohenee, kun viljelyalan ensin muokkaa ja viljelytaimikon sitten perkaa entistä huolellisemmin ja entistä varhaisemmassa vaiheessa. Kolmas puunkasvun ponne on täsmälannoitus. Kangasmetsien puut hyötyvät typestä, suometsien puut hyötyvät lämpövoimalan tuhkasta. Viime aikojen metsäkohuista huolimatta Suomen talousmetsillä menee mukavasti, ainakin jos sitä mittaa viljelymetsien terveen puun vuosikasvulla. Osansa metsien hyvinvointiin on antanut kasvihuoneilmiön hiilidioksidi. Se on metsien kaasumainen lannoite. Hiilidioksidin päivittäinen mittaus ilmakehästä alkoi vuonna 1958 Mauna Loan vuorella Havaijilla. Silloin pitoisuus ilmassa oli 315 miljoonasosaa. Tammikuussa 2020 lukema on 413 miljoonasosaa, eli 31 prosenttia korkeampi. Kun jatkamme muuttuneessa ilmastossamme parannetun metsänviljelyn tiellä, kansallinen 150 miljoonan kuution etappi on mahdollinen saavuttaa. Laskennallisesti se voi tapahtua jo vuonna 2038. "Puun kasvu edelleen kohenee, kun viljelyalan ensin muokkaa ja viljelytaimikon sitten perkaa entistä huolellisemmin ja entistä varhaisemmassa vaiheessa. Kirjoittaja on maa- ja metsätieteiden tohtori, metsähoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa ja metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa.