Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Mielenkiintoinen kokoelma vanhaa Merikarviaa: Verovirkailija Lasse Taimela on kerännyt antaumuksella etikettejä ja kortteja

MERIKARVIA Turussa asuva Lasse Taimela kerää Merikarvia-aiheisia tulitikkuetikettejä sekä postikortteja. Hän esitteli kokoelmaansa kunnanviraston kotiseutuillassa. Jo 1950-luvulla oli yleistä, että lapset keräilivät tulitikkulaatikoiden etikettejä. Postikorttien keräily on tällä hetkellä kuitenkin selvästi lisääntynyt suhteessa postimerkkien keräilyyn. – Yritysten etikettejä alettiin tehdä runsaasti jo 1900-luvun alkupuolella, Lasse Taimela toteaa esitellessään Sekatavarakauppa Kustaa Ojalan etikettiä, jossa on vaakunoita. Miehen kokoelmassa on eräs löytö tekstillä ”J. Aug. Salmi”, ja häntä kiinnostaisikin tietää, missä sellainen kauppa on sijainnut. Merikarvialaissyntyinen Lasse Taimela aloitti postikorttien keräilyn 1980-luvulla. Hän on onnistunut löytämään kokoelmaansa oikeita helmiä. Merikarvian Maria Magdalenan kirkkoa kuvaavassa valokuvakortissa on lähetyspäivä 1904, mutta itse kortti on 1800-luvun lopulta. Pyhättö näet sai väistyä uuden kirkon alta jo 120 vuotta sitten. – Olen ostanut kaikki Merikarvia-kortit, mitä olen nähnyt. Joukossa on myös uudempia kappaleita sekä mainoskortteja muun muassa kesäteatterista. Kokoelman vanhin värillinen kortti on vuodelta 1968 Kaddin saarelta. Keräilijä tietää, että ajanjakso 1895–1920 oli postikorttien kulta-aikaa. Ranskassa valmistettiin silloin satoja miljoonia taidokkaasti mustavalkoisista kuvista käsin väritettyjä postikortteja. Värivalokuvausta ei silloin vielä tunnettu. Jostakin on löytynyt kokoelmaan jopa kortti vuoden 1919 Vapaussodan muistojuhlasta Palokunnantalolla. Isolla suurennuslasilla katsoen seinällä oleva ohjelma on luettavissa; tarjolla oli muun muassa mieskuorolaulua, torvisoittoa ja voimisteluesitys. Juhla on päättynyt Aleksis Kiven näytelmään Kihlaus . Etikettejä miehen kokoelmassa on noin 150 noin 60:stä eri firmasta ja postikortteja on kertynyt 220. Samasta kaupasta voi olla yhdeksän – tai jopa enemmänkin erilasta mainosetikettiä, sillä kaikissa niissä on väri- ja kirjasineroja. Kaikki keräilykohteet ovat Taimelalla tarkassa järjestyksessä ja huolellisesti arkistoitu. Ei ihme, sillä mies on tottunut tarkkaan työhön tehdessään elämäntyönsä verovirkailijana. Hän on asunut Turussa jo vuodesta 1967 asti, mutta ei ole unohtanut kotiseutuaan. Merikarvia-seuran puheenjohtaja Lauri Hakosalo kaavaili, että seuraavan kotiseutuillan aihe voisi olla kenttäposti. Tilaisuudessa mukana ollut Leena-Sisko Vanhatalo kertoi, että hänellä on tallessa isänsä yli 300 kirjettä talvi- ja jatkosodan ajoilta sieltä jostakin. Hänet haastettiin esittelemään perheensä tarinaa ja rakasta kokoelmaansa tulevaan tilaisuuteen.