Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Kolumni: Sulla on tavaralle varmaan joku hinta?

Ekologinen ajattelu on tätä päivää. Vastuullista kuluttamista parhaimmillaan on asiointi kirpputoreilla. Itse tunnustaudun kirpputorien ystäväksi. Mikäli minulla on vieraalla paikkakunnalla tunti ylimääräistä aikaa, suuntaan useasti kirpparille. Koen omaavani jonkinasteisen vanhan sielun. Ehkä kirpputorikiinnostukseni saattaa omalta osaltaan tulla myös tämän kautta, sillä erilaisten asioiden keräily ja vanhat esineet ovat aina kiinnostaneet minua. Olen myös jonkinlainen penninvenyttäjä. Pihiksi en kuitenkaan itseäni laske, mutta rahan arvon tiedän. Laatutavara maksaa laatutavaran verran, mutta yritän (ainakin yleensä) pohtia rationaalisesti, kuinka kipeästi ostoslistalla olevaa tavaraa tarvitsen. Tavaroiden ja rahan arvon symbioosi on koettavissa kiehtovalla tavalla kirpputoreilla. Myyntipöydiltä voi tehdä löytöjä hyvään hintaan, kun itse tiedät jokseenkin erilaisten tavaroiden arvot. Välillä tuloksena on taas hämmentynyt ilme ja spontaani naurunhörähdys, kun tuotteet on hinnoiteltu päin prinkkalaa. Suuntasin taannoin reissullani yhteen Jyväskylän lukuisista kirpputoreista. Isoon halliin rakennetulta kirpparilta löytyi ostettavaa mutta myös silmien pyörittelyä aiheuttanutta hinnoittelua. Ostaisitko itse esimerkiksi erään maustevalmistajan lasisen, tyhjän maustepurkin reilulla eurolla? Purkki oli kyllä siistissä kunnossa ja uudelleentäytettävissä, mutta viereisestä päivittäistavarakaupasta sai samaan hintaan uuden samanlaisen purkin jossa oli vielä mukavana bonuksena myös mausteet sisällä. Vuosien varrella kirpputorikierroksilla on tullut eteen niin paljon "huippulöytöjä", että näin jälkeenpäin harmittaa ettei niitä ole tullut kirjoitettua ylös. Muutaman vuoden takainen käynti Porin Vähäraumalla sijaitsevalla kirpputorilla on jäänyt kuitenkin elävästi mieleen. Viiden minuutin sisään myyntipöydiltä löytyi rajusti käytetty ja nuhjuinen 100-karkeuksinen hiekkapaperi (2€), ulkomuodoltaan ja -olemukseltaan 1970-luvulla valmistettu sisätilanlämmitin (40€) sekä melko rouheassa kunnossa ollut silitysrauta (30€). Kaikilla on luonnollisesti oikeus hinnoitella tavaransa miten haluavat, mutta välillä on silti pakko ihmetellä joidenkin myyjien hinnoittelulogiikkaa. Vaikka vintage onkin tällä hetkellä kuuminta hottia, epäilen ettei ainakaan käytetyillä hiekkapapereilla ole kovin suurta keräilyarvoa, edes hipsterien keskuudessa.