Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Vain yksi tuulivoimahanke neljästä pääsee maaliin asti

Melko yleinen viitasammakko voi kaataa tuulivoimalahankkeen, sillä eläin on EU:n tiukassa suojeluksessa. Tuulivoimalla tuotettu sähkö lähes nelikertaistuisi Satakunnassa, jos kaikki nyt pöydällä olevat 12 suunnitelmaa toteutuisivat maaliin asti. Tällä hetkellä Suomen tuulivoimavoimayhdistyksen listauksessa käytössä olevissa Satakunnan 12 tuulivoimapuistoissa on yli 70 voimalaa, jotka tuottavat sähköä 224 MW nimellisteholla. Yksi kolmen MW:n tuulivoimala tuottaa vuodessa saman verran sähköä, mitä 300 omakotitaloa kuluttaa vuodessa. Näin laskettuna tuulivoima pystyy yksinään tyydyttämään maakunnassa jo 22 500 omakotitalon energiatarpeen. Vireillä olevien hankkeiden mukaan Satakuntaan nousisi enimmillään jopa yli 160 voimalaa lisää. Niiden arvioitu yhteisteho olisi 870 MW. Mahdollinen tuotannon lisäys olisi huima, sillä esimerkiksi nyt jo alas ajettavaksi määrätyn Porin Tahkoluodon kivihiilivoimalan teho oli 235 MW. Suomen tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie painaa kuitenkin jarrua. – Kaikki hankkeet eivät tietenkään valmistu, se on selvä. Suhde voisi olla se, että 3–4 alkuvaiheen hankkeesta vain yksi toteutuu maaliin asti. Toisaalta samaan aikaan aloitetaan uusia hankkeita puhtaalta pöydältä. Tuulivoima porskuttaa nyt uusiutuvana energialähteenä vahvasti, sillä Suomeen on rakenteilla tai investointipäätös tehty 1 300 MW:n edestä voimaloita. Valtion syöttötariffilla tukema rakentaminen loppui, nyt mennään eteenpäin puhtaasti markkinaehtoisesti. – Joko tuulivoimalahankkeen omistaja laskee saavansa sähkömarkkinoilta riittävää tuottoa tai sitten se voi tehdä pitkäaikaisen sähkönmyyntisopimuksen vakavaraisen yritys X:n kanssa. Siinä tapauksessa rakennuttaja voi saada sopimusta vastaan pankkilainaa, Heidi Paalatie kertoo. Kaavaongelmat ja lähiasukkaiden vastustus ovat näkyvimmät tuulivoimahankkeen kaatajat. Taustalla voi olla monia muitakin syitä. – Meillä on yhä kuntia, joihin yksikään tuulivoimayhtiö ei lähde edes ehdottamaan rakentamista, koska kunta on tehnyt selkeän kielteisen päätöksen tuulivoiman kaavoittamiselle. – Sitten on esimerkiksi Kalajoki, joka kuittaa kassaansa puolitoista miljoonaa euroa vuodessa kiinteistöveroina, Paalatie sanoo. Hän harmittelee Itä-Suomen kuntien tilannetta, koska Puolustusvoimat tällä hetkellä estää tuulivoiman rakentamisen tutkavalvonnan häirintäongelmien vuoksi. Myös kaavailtu paikka voi lopulta osoittautua "sudeksi". – Tuulisuutta mitataan vuosi, jopa kaksikin. Jos paikalla ei sittenkään tuule tarpeeksi, hanke haudataan vähin äänin. Samoin jos alueella elää vaikka EU:n suojelema viitasammakko tai maakotka eli luontoarvot estävät rakentamisen, Paalatie sanoo. Yksi kaatumisen syy voi olla se, että hanketta joudutaan rajaamaan ja pienentämään niin, ettei sähköntuotanto suhteessa rakentamis- tai liityntäkuluihin ole enää järkevää. – Tai sitten maaomistajien kanssa ei vain esimerkiksi päästä sopimuksiin. Tuulivoimayhdistyksen mukaan etäisyydet voimaloiden välillä ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä, eikä lähialueiden asukkaiden kanssa synny ongelmia – pääsääntöisesti. – Totta kai on yksittäistapauksia ja niissä tilanteet monisyisiä. Pitää olla tarkkana, miten ihmiset kohdataan, kuinka laadukkaasti hankkeesta onnistutaan kertomaan ja miten vastataan ihmisten huoliin. Nämä ovat keskeisiä asioita ihan jo hankkeen alkuvaiheessa, Paalatie luettelee. Hänen mukaansa tuulivoimarakentamisen ongelmista keskustellaan edelleen, mutta keskustelu rauhoittui jonkin verran vuoden 2017 jälkeen, kun THL:n julkaisi tuulivoiman mahdollisia terveysvaikutuksia koskeneen selvityksen. Piakkoin julkaistaan tutkimuksen toinen osa, jossa on muun muassa mitattu infraäänitasoja tuulipuiston läheisyydessä. Tuulivoiman puolestapuhuja uskoo vakaasti asiaansa. – Esimerkiksi Suomi ja Saksa ovat pinta-alaltaan suurin piirtein samoissa, saksalaisia on yli 82 miljoonaa ja siellä on jo lähes 30 000 tuulivoimalaa. Tuohon verrattuna kyllä meillä vielä maalta paikkoja löytyy, Paalatie vakuuttaa. "Kalajoki kuittaa kassaansa puolitoista miljoonaa euroa vuodessa tuulivoimapuistoista saatavilla kiinteistöveroina." Heidi Paalatie Suomen tuulivoimayhdistys