Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Korona meinasi sotkea sähköasentajaksi opiskelleen suunnitelmat – ”Onneksi sieltä kuitenkin ilmoitettiin, että saan paperit ulos”

Sataedun oppilaitos Kankaanpäässä suljettiin koronaepidemian takia maaliskuussa. Sähköasentajaksi opiskelevan Joonatan Lemmenrannan oli tarkoitus viimeiset pari kuukautta tehdä oman alansa käytännön harjoittelua. – Eihän käytännön opetusta voi antaa etänä. Se tarkoitti sitä, että en saanut lainkaan opetusta, kun oppilaitos oli suljettuna. Onneksi sieltä kuitenkin ilmoitettiin, että saan paperit ulos, Lemmenranta juttelee. Sen verran korona kuitenkin sotki nuoren elämää, että kesätyöpaikkaa ei nyt ole irronnut. – Olen hakenut kaikkiin mahdollisiin paikkoihin Satakunnassa, mutta mistään ei ole tärpännyt. Projektit ovat jäissä. Sahakin perui kaikki kesätyöt, hän harmittelee. Sahalla hän olikin aikaisemmin työharjoittelussa. Siellä hän huomasi valinneensa itselleen sopivan alan. – Työ oli vaihtelevaa. Välillä oli leppoisampaa, mutta toisinaan sai tosissaan tehdä töitä ja etsiä vikaa. Siellä sain kokemusta moottoreiden vaihdostakin, hän kertoo. Vaikka alan kesätyöt ovat tänä vuonna tiukassa, hän uskoo, että alalla löytyy töitä tulevaisuudessa. Takapakki kesätöiden suhteen ei ole saanut häntä masentumaan. – Eiköhän tässä tekemistä keksi, kun aurinko alkaa lämmittää, hän miettii. Tämän kesän suunnitelmissa hänellä on auton hakureissu Saksasta. – Puolitoista vuotta olen säästellyt rahojani omaa autoa varten. Tarkoitus on lentää Hampuriin ostamaan mersu ja ajaa se Suomeen. Siitä tulee sellaiset 1600 kilometriä ajamista. Varmasti rankka reissu tiedossa, mutta kyllä se kannattaa. Olen katsellut Saksan autovalikoimaa netistä, ja siellä autot ovat paljon halvempia kuin Suomessa, Lemmenranta tietää. 18-vuotiaana hän onkin jo melko kokenut ajaja, sillä hän sai poikkeusluvalla ajokortin 17-vuotiaana. Vuoden verran hän on ajanut Merikarvian ja Kankaanpään väliä miltei päivittäin. Satakunnan pikkutiet ovat tulleet tutuksi. – Kankaanpään ja Siikaisten väli nyt sujuu, mutta Pomarkkuun johtava Kivijärventie on melko mahdoton. Siellä ajoin tieltä ulos niin, että auto meni lunastukseen. Vaikka vauhtia oli vain 50 kilometriä tunnissa, niin ensilumella auto ei yksinkertaisesti kääntynyt mihinkään. Oikea kylki osui kallioon ja rikkoi pellit. Ei se oikeastaan harmittanut, sillä sain autosta rahat pois, hän sanoo viileästi. Kankaanpäässä hänellä on opiskelun lisäksi ollut ohjelmassa vapaa-ajan toimintaa. Hän harrastaa nimittäin jääkiekkoa. Lajia hän alkoi harrastaa heti, kun jäähalli oli pystytetty Merikarvialle. – Pelaan jääkiekkoa Kankaanpään Jääkarhujen junnujoukkueessa. Paikkani on laitahyökkääjä. Jäällä tulee oltua lähes seitsemänä päivänä viikossa. Jääkiekko on nopeatempoinen ja monipuolista taitoa vaativa laji, hän kuvailee mieltymystään lajiin. Merikarvialla hän pelasi Jääurheilijoiden Karhut -joukkueessa. Edelleen hän osallistuu Merikarvian kyläkiekkosarjaan Värenmäen joukkueessa. – Sarjan finaalit jäivät koronan takia pelaamatta. Samoin junnusarja jäi kesken. Olisi ollut kiva pelata sarjat loppuun, hän harmittelee. Opiskeluvuosien varrella hän on tottunut kurinalaiseen harjoitteluun ja pitkiin päiviin. – Pari ensimmäistä vuotta kuljin linja-autolla kouluun. Silloin herätys oli aamulla kuudelta, että ehdin ajoissa kouluun. Jos illalla oli vielä harjoitukset Kankaanpäässä, niin saatoin olla kotona vasta iltakymmenen maissa. Meillä oli harjoitukset yleensä kolmena päivänä viikossa. Tulevaisuuden suunnitelmat hänellä on jo valmiina vuosiksi eteenpäin. – Menen tammikuussa armeijaan vuodeksi. Sen jälkeen jatkan opintoja ammattikorkeakoulussa. Haluan valmistua automaatioinsinööriksi ja sen jälkeen erikoistua logiikkaohjelmoijaksi. "Eihän käytännön opetusta voi antaa etänä. Se tarkoitti sitä, että en saanut lainkaan opetusta, kun oppilaitos oli suljettuna. Sataedusta valmistuu kevätlukukaudella noin 750 opiskelijaa. Heistä ammatillisen perustutkinnon suorittaneita on noin 550, ammattitutkinnon suorittaneita 54 ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita 57. Opetushallitus arvioi, että tänä vuonna ammatillisen tutkinnon suorittavien määrä on laskenut 5–8 prosenttia edellisvuodesta, jolloin noin 50 000 opiskelijaa suoritti ammatillisen tutkinnon. Syynä valmistuneiden määrän laskuun on se, että koronaviruskriisi on vaikeuttanut näyttöjen suorittamista. Valmistuneiden määrää laskee myös opiskelijamäärän pienentyminen. Lähde: Satakunnan Kansa