Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Näin Satakunnan hoivakodeissa varaudutaan koronavirukseen – ”Aika rankkaa miettiä joka hetki, mitä jos minä tuon sen koronan tänne”

Ulla-Riitta Jokiniemi on päivittäin lähellä heitä, jotka ovat kaikkein hauraimpia. Hän on muistisairaalle tämän kaipaaman läheisen roolissa. Hän on valmistautunut ompelemaan itse kasvosuojuksia, jos ne loppuvat. Hän on rajoittanut vapaa-aikaansa vielä tiukemmin kuin riskiryhmään kuulumattomia on ohjeistettu. Kun lähihoitaja palaa muutaman päivän vapailta töihin, mielessä kalvaa pelko. Koronavirukseen on kuollut Suomen hoivakodeissa kymmeniä vanhuksia. Tapaukset ovat osoittaneet, että kun koronavirus iskee hoivakotiin, se leviää yksikössä nopeasti. Helsingin hoivakodeissa on kuollut tähän mennessä ainakin 48 vanhusta. Kaksi kolmasosaa Suomen koronakuolemista on tapahtunut hoivakodeissa. Rauman vanhusten kotihoidosta paljastui sunnuntaina poikkeuksellisen laaja koronaketju. Yksi tartunta altisti 50 kaupungin hoitotyöntekijää ja 33 asiakasta. Rauman sosiaali- ja terveystoimialan johtaja Satu Helin vahvisti, että yksi tartunnoista on Raumalla toimivassa yksityisessä hoivakodissa. Hoivakotien rajoitukset ovat kuolemantapausten jyrkän kasvun jälkeen tiukentuneet myös Satakunnassa. Oireettomien testaamisen merkitys on huomattu Satakunnan Kansan tiedossa ei ole Rauman tapauksen lisäksi muita koronatartuntoja hoivakodeissa Satakunnassa. – Ei ole tullut mitään tietoa tartunnoista mistään hoivakodista, yksityisestä tai kunnallisesta, Porin vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula kertoo. Attendon Satakunnan aluejohtaja Sari Laakso ei voi kertoa, onko heidän hoivakodeissaan todettu koronatartuntoja. Hän vetoaa mahdollisten tartuntatapausten kohdalla yksityisyydensuojaan. – Emme voi lähteä yksilöimään yhdenkään hoivakodin tilannetta julkisesti. Meidän pitää kunnioittaa jokaisen asukkaan yksityisyydensuojaa. Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo kertoo, että yhtiön hoivakodeissa on Suomessa ollut tartuntoja, mutta hän ei voi eritellä, missä yksiköissä tartunnat ovat olleet. Hoivakodeista löydetyistä tartunnoista on opittu, että tartunnat voivat tulla hoivakotiin oireettomien kantajien mukana esimerkiksi uuden asukkaan tai henkilökunnan kautta. – Tästä syystä on erityisen tärkeää testata myös oireetonta henkilöstöä ja asukkaita kohdennetusti, Lahdensuo toteaa. Porissa hoitajat pukevat visiirit Porin kaupungin ympärivuorokautisen asumisen yksiköissä oireettomien testaamista ei ole tehty. Yksiköissä otettiin perjantaina käyttöön suun, nenän ja silmät peittävät visiirit, joita hoitajat käyttävät ollessaan lähikontaktissa asukkaiden kanssa. Aiemmin suojaimia käytettiin vain, jos asukkaalla oli hengitystieoireita. Miksi visiirit otettiin käyttöön nyt? – Olemme seuranneet ministeriön ohjeistusta ympärivuorokautisesta hoidosta, Rehula perustelee. Kotihoidossa kirurgiset hengityssuojaimet ovat olleet käytössä 3. huhtikuuta lähtien. Sitä ennen vanhuspalveluissa käytettiin suojainten puutteessa hetken ajan huiveja. Visiirit ovat Rehulan mukaan hengityssuojaimia parempia oireettomien hoitoon, sillä niiden läpi asiakkaat näkevät hoitajan kasvot. Porin kaupungin hoivayksiköissä ei ole Rehulan mukaan pulaa suojavarusteista. Yksiköissä kiertävät hygieniahoitajat ohjeistavat työntekijöitä varusteiden käytössä, minkä lisäksi yksiköihin on lähetetty videot suojavälineiden oikeaoppiseen pukemiseen. Suojainten hankkiminen haastaa yksityisiä hoivakoteja Yksityisellä puolella tilanne on monimutkaisempi. Attendon yksiköissä hoitajat käyttävät Sari Laakson mukaan kirurgisia suojaimia koko työpäivän ajan. Suojaimien saatavuudessa tullaan hänen arvionsa mukaan tarvitsemaan jatkossa enemmän kuntien apua. Yksityisissä hoivakodeissa epävarmuutta aiheuttaa myös tiedon sirpaleisuus. Ulvilalaisen Pappilanlammen palvelukeskuksen toiminnanjohtaja Hannu Lautamäki peräänkuuluttaa julkisen ja yksityisen sektorin tiiviimpää yhteistyötä. – Viestintää tulee hyvin monelta taholta. Tunnustan rehellisesti, että kun hankin suojaimia, voin yliampua suojainten laadussa suuntaan tai toiseen. Siksi olisi parasta, että sairaanhoitopiiri sanoisi, että näin toimitaan ja he hankkisivat suojaimet kaikille. Nyt minulle soittaa kaikenlaista kaupparatsua. Lähi- ja perushoitajien ammattiliiton Superin Porin yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Karuneva kertoo, että ristiriitaiset ohjeet suojainten käytössä aiheuttavat päänvaivaa myös hoitajille. – Joka päivä tulee uusia ohjeita, joten kaikkea ei pysty mitenkään sisäistämään. Myös suojavarusteet puhuttavat hoitajia, kun niistä on pulaa ja ohjeistuksissa on eri käytäntöjä, hän kertoo. Karunevan mukaan hoitajien arkea leimaa nyt huoli siitä, osataanko kaikkeen varautua, mihin pitäisi. – Huoli oman ja läheisten terveyden puolesta on kova. Hoitohenkilökuntaa testataan vielä melko vähän, hän toteaa. Hannu Lautamäki nostaa esille syyllisyyden tunteen, joka painaa niin palvelukeskuksen hoitajia kuin johtoa. – Meille ei voi tulla tauti mistään muualta kuin henkilöstön kautta. Voin sanoa, että se on aika rankka tunne, kun joka hetki mietit, mitä jos minä tuon sen koronan tänne. Hoitajien liikkumista rajoitetaan Suojavarusteiden puuttumisen lisäksi koronaviruksen leviämisen riskiä hoivakodeissa lisää hoitajien kierrättäminen useissa yksiköissä. Porissa tilanteeseen on varauduttu kiinnittämällä yksiköissä toimivat varahenkilöt tiettyihin yksiköihin. Lisäksi yksiköissä on Rehulan mukaan mietitty tarkemmin asiakkaan kanssa työskentelevien hoitajien määrää. Lisähaasteen suojautumiseen tuo se, että koronavirusepidemian aikana hoivakodeissa käytetään enemmän ulkopuolisia sijaisia. – Meillä on koko ajan sijaistarve. Korona on aiheuttanut sen, että nyt ollaan herkemmin sairaslomalla. Sijaisten kohdalla varmistamme, että he ovat tietoisia hygieniaohjeista, Rehula kertoo. Pappilanlammen palvelukodissa ei ole ollut yhtään sairaslomapäivää sen jälkeen, kun yksikkö suljettiin ulkopuolisilta vierailijoilta maaliskuun alussa. Tehostetun palveluasumisen puolella työskentelevä hoitaja Ulla-Riitta Jokiniemi kertoo, että hoitajat ovat nyt varpaillaan myös vapaa-ajallaan. – Meille tuli heti alussa suositus, että emme olisi työajan ulkopuolella paljon muiden kanssa tekemisissä. Kaikki ovat sitoutuneet tähän hyvin, Jokiniemi kertoo. Uupumisen merkkejä hän ei ole itsessään tai kollegoissaan huomannut, vaikka työ säätelee nyt tiukasti myös vapaa-aikaa. – Meillä on enemmän sellainen henki, että mennään huumorilla eteenpäin. Henkilökunta puhaltaa yhteen hiileen.