Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Kevään lohi-istutukset Merikarvianjoella alkoivat – kalastettaessa osa lohista pitää päästää takaisin jokeen

Merikarvianjoki kuohuu vapaana jäistä, joten kevään kalastuskausi on päässyt hyvään alkuun. Tiistaina jokirantaan peruutti rekka, jonka kyydissä oli 500 kiloa lohta. Rekan kala-altaista lohet päästettiin jokeen putkea pitkin. Kevään ensimmäisellä kierroksella kaloja istutettiin viiteen eri koskeen: Lankoskeen, Puukoskeen, Stäävit-Vaadit-koskeen, Holmankoskeen ja Piinukoskeen. – Näihin koskiin istutettiin kirjolohta. Sen lisäksi istutettiin kaksivuotiaita Nevan lohia eli merilohia Holmankoskeen. Kirjolohet ovat kalastettavaa kalaa, mutta Nevan lohet tulee päästää jokeen takaisin polskimaan, Merikarvianjoen toiminnanjohtaja Marianne Hakala neuvoo. Nämä kaksi lohilajia erottaa siitä, että Nevan lohi on tummempi, kun taas kirjolohen kyljissä ja poskissa on punertavaa väriä. – Pyydystettäessä Nevan lohet laittavat kovemmin hanttiin, joten jo siinä vaiheessa kokenut kalastaja yleensä huomaa, jos koukkuun on tarttunut merilohi, Hakala kuvailee. Lohet on kasvatettu Savon Taimenen kalanviljelylaitoksessa. – Laitoksen työntekijät lypsävät mätiä emokaloista ja maitia koiraista. Ihminen hedelmöittää ja hautoo munat, Hakala kuvailee kalankasvatuksen prosessia. Kevään edetessä kirjolohta istutetaan jokeen noin kahden viikon välein. Lohia istutetaan jokeen, sillä joen oma kalakanta ei nykyisellään lisäänny riittävästi. Kovasti kuitenkin joen kehittäjät tekevät työtä sen eteen, että lohet lisääntyisivät luontaisesti joessa. Jo vuosikausia jokea on kunnostettu ja ennallistettu niin, että lohet voisivat lisääntyä joessa. Viime vuonna kunnostustöitä tehtiin Salmelankoskella. – Ensi syksyllä nähdään, tuottaako kunnostus tulosta. Sopivassa paikassa on mahdollista nähdä lohen pesä joen pohjassa. Laajempaa tutkimusta Hakala toteuttaa sähkökoekalastuksen avulla. – Sähkö tainnuttaa kaloja, mutta ei tapa niitä. Pökertyneet kalat mitataan ja sillä tavalla selvitetään, onko joessa keväällä syntyneitä poikasia. Joka kevät joessa syntyy jonkun verran poikasia, ja koskia ennallistamalla tätä määrää pyritään koko ajan lisäämään. Viime kesä Merikarvianjoella oli suorastaan katastrofaalinen kuivan ja kuuman sään vuoksi. Joki jouduttiin sulkemaan kalastukselta useiden viikkojen ajaksi. – Mitään korvaamatonta vahinkoa ei syntynyt, joten emme jää voivottelemaan viime kesää. Tämä kevät on alkanut lupaavasti. Hiljattain harrastajakalastaja nosti joesta 70-senttisen taimenen ja heti seuraavana päivänä 80-senttisen taimenen, Hakala iloitsee.