Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Kiireen tyrannia vaivaa ylistettyä terveydenhuoltoamme, eikä loppu­tulos ole, mitä pitäisi, sanoo lääkäri ja terveys­konsultti Anni Karjala

Lääkäri Anni Karjala , 28, laittaisi ihmisten hoidon perusterveydenhuollossa uusiksi. Omakohtaiset kokemukset terveysasemilla osoittivat, että nykyinen toimintatapa on kaikille turhauttava. – On tosi raskasta, kun itse haluat tehdä työsi kunnolla, mutta hoitoa järjestävä taho mittaa onnistumista määrällä – tehtyjen toimenpiteiden ja potilaskäyntien määrällä. Karjala työskentelee erikoistuvana lääkärinä Malmin sairaalassa Helsingissä. Hänestä nykymallin toimimattomuus korostuu koronaviruksen aiheuttamassa kriisissä, jossa terveydenhuolto on joutunut sietokykynsä äärirajoille epidemian kerryttäessä hoitovelkaa. Kokonaisuutena kustannukset ovat räjähtämässä käsiin. Akuutin kriisin lisäksi aiemmat kipupisteet pahenevat: väestö ikääntyy ja erilaisten terveysongelmien määrä sitä myöten kasvaa. Samaan aikaan yleistyvät erilaiset elämäntapasairaudet. Karjalan mielestä on tultu pisteeseen, jossa vanha toimenpiteiden määrää painottava malli ei enää toimi. – On siirryttävä mittaamaan hoidon tuloksia ja ihmisten arjessa pärjäämistä. Ihmisille on oikeasti pyrittävä tuottamaan terveyttä”, sanoo Karjala. Ongelmat vaivaavat erityisesti perusterveydenhuoltoa, Karjala sanoo. Kuormittavasta tilanteestaan avautui aiemmin Helsingin Sanomille muun muassa lääkäri Lara Juvonen , joka toivoi terveyskeskuksiin mahdollisuutta keskittyä potilaiden hoitoon kokonaisvaltaisesti sen sijaan, että yrittäisi paikata äkkiä akuuteimman vaivan. – Isolla osalla ihmisistä on kokemuksia siitä, ettei tule kohdatuksi terveydenhuollossa. Sillä on kuitenkin hoidon onnistumisen kannalta hirveän iso merkitys, miten potilas kokee hoidon tai miten hän ymmärtää annetut ohjeet, sanoo Karjala. Kun työ on tehty huolella, saadaan ratkaisevasti vähennettyä käyntien määrää ja samalla kustannuksia, vakuuttaa Karjala. Iso kysymys on myös se, miten sairauksien ennaltaehkäisyyn jää terveyskeskuskäynnillä aikaa. – Esimerkiksi liukuesteet ja tasapainoharjoittelu tulevat paljon halvemmaksi kuin lonkkaleikkaus. Elintavoilla toteutettu sydäninfarktin ennaltaehkäisy tulee halvemmaksi kuin pallolaajennus, Karjala kuvaa. Keinovalikoimaan voisi Karjalan mukaan ottaa jopa hyvinvointireseptit: esimerkiksi Englannissa ja Japanissa lääkärit voivat kirjoittaa jopa metsä- tai musiikkireseptejä. Todellista tahtoa ennaltaehkäisyyn ei kuitenkaan Karjalan mukaan löydy niin kauan kuin hoidon tuloksia mitataan tehtyjen leikkausten ja muiden toimenpiteiden määrällä. Vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto on Karjalan mukaan uudenlainen ajatusmalli siihen, miten palveluita mitataan ja korvataan. – Vaikka se on jo vuosia ollut alan puhutuin käsite, monikaan ei tiedä siitä riittävästi, eivätkä ajatukset rantaudu käytäntöön, hän sanoo. Väitöskirjatutkijana ja sote-alaan erikoistuneen Gesund Partnersin konsulttina toimiva Karjala päätteli, että viestiä on vietävä eteenpäin helpossa muodossa. Hänen ideastaan syntyi kaikille avoin verkkokurssi aiheesta. Päättäjille, lääkäreille, hoitajille ja alan opiskelijoille suunnattu avoin kurssi avautuu keskiviikkona. Rethinking health: The fundamentals of value-based healthcare -kurssi on maksuton ja se käännetään myöhemmin syksyllä suomeksi. Gesund Partnersin lisäksi kurssin tekijöinä ovat Elements of Al -tekoälykurssin luoneet Reaktor ja Helsingin yliopisto. Hallitusohjelman tavoitteena oli saada tuhat uutta lääkäriä terveyskeskuksiin ja lisärahaa luvattiin perusterveydenhuollon kehittämiseen. Koronakriisi mylläsi kaiken uusiksi, ja toimintaa on sen jälkeen pitänyt pyörittää tarttuvan taudin ehdoilla. Uudetkaan lääkärinvirat eivät pelkästään riitä, jos koko systeemiä ei muuteta, Karjala sanoo. Lääkärit pitää saada hakeutumaan terveyskeskuksiin – ja pysymään niissä. Aliresursoitu perusterveydenhuolto ei houkuttele lääkäreitä, myöntää Helsingin yliopiston professori Minna Kaila. Kuntapäättäjille perustaso tuntuu olevan luonteva säästökohde, koska sieltä puuttuu kiireen tyrannia, joka sanelee taas erikoissairaanhoidon tarpeet. – Iso kysymys on se, saako priorisoida ja millä perusteilla. Mihin kaikkeen meillä on varaa? Kuinka paljon laatupainotettu elinvuosi saa maksaa? Yksityisten terveysvakuutusten määrä on jatkuvasti kasvanut Suomessakin. Pääkaupunkiseudulla jo yli puolet lapsista on vakuutettuja. – Kehitys on vääjäämätöntä ja liittyy suoraan julkisen perustason aliresursointiin. Epäviisaasti meillä myös päivystys on irrotettu perustasosta, jolloin niistä on tullut suolakaivoksia. Kaila kokee olevansa huutavan ääni korvessa, kun hän vaatii hidastamaan muutostahtia. Kun kyseessä ovat kansansairaudet, vaatii aikaa, että muutoksia saadaan aikaiseksi. Seniorilääkäreitä pitäisi ”paapoa”, jotta heidät saadaan tieto-taitonsa kanssa pysymään perustasolla, Kaila sanoo. Heille pitää antaa aikaa nuorempien kouluttamiseen työn ohessa. Kun ammattilaisen työn ilo ja potilaan sitoutuminen hoitoon saadaan kohtaamaan, saadaan kustannukset kuriin ja voidaan luopua tehotalouden kvartaaliajattelusta. Hoidon tulosten ja elämänlaadun mittaaminen vaatii niin ikään hidastamista. – Elämänlaadun arviointiin tarvitaan lisää tutkimustietoa. Lonkkaleikkauksen kohdalla arviointi on helpompaa, mutta vaikkapa lihavuus-diabeteksen tai psykiatristen sairauksien kohdalla vaikeampaa. Toivoa antaa se, että pitkien hoitoketjujen kehittämisessä on paikallisesti jo onnistuttu. Esimerkiksi Jyväskylässä tekoniveltä tarvitsevalta tarkistetaan etukäteen pitkäaikaissairauksien tasapaino eli muun muassa veriarvot ja suun terveys. Peruutukset vähenivät, kun potilaan leikkauskunto varmistetaan ajoissa. Ohi kaiken suunnitellun terveydenhuollon järjestelmää möyhii nyt kuitenkin koronavirus. Karjala muistuttaa, että se on kaikesta huolimatta tauti muiden joukossa. – Tässäkin olisi muistettava, ettei hoideta vain akuuttia asiaa vaan huolehditaan siitä, että ihmiset voivat pitkällä jänteellä hyvin. Sen jälkeen, kun koronaviruspandemia keväällä alkoi, tieto uudesta viruksesta on lisääntynyt. Vielä ei tiedetä, millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia koronaviruksen sairastamisesta voi jäädä ja kauanko ne voivat kestää. Toisilla oireetkin ovat kestäneet jopa kuukausia. – Se on huomioitava siinä, että tuetaan kuntoutumista ja työhön paluuta, sanoo Karjala.