Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Tulehduskipulääke vei antibiootin paikan – lapsiperhe on elänyt läpi flunssien hoidon muutoksen: ”Esikoiselle määrättiin lähes aina antibiootteja, kuopus saa kuurin kipulääkettä”

Jonna Elf-Lähteenmäen , 32, ja Tuukka Lähteenmäen , 33, kolme poikaa Tommi , 7, Teemu , 3, ja Toivo , 1, Lähteenmäki ovat sairastelleet keskimäärin vähän. Pikkulapsiperheiden vitsaus, flunssa, istuu kerran vuodessa per veljes vähän tiukemmassa ja vaatii lääkärikäyntiä. Antibioottiin perhe turvautuu harvoin. – Esikoisen aikaan määrättiin paljon herkemmin antibioottia, kun tuli vaikka korvatulehdus. Kuopuksella tulehduskipulääke on jo ollut ensisijainen neuvo. Antibioottia on kirjoitettu vasta, jos muu ei auta, Elf-Lähteenmäki Kokemäeltä kertoo. Käyttö vähentynyt erityisesti lapsilla Kelan äskettäisten tilastojen mukaan antibioottien kulutus on pudonnut Suomessa reippaasti kymmenen viime vuoden aikana. Erityisen suurta pudotus on ollut pikkulapsilla, joiden kuurien määrät ovat kutistuneet noin kolmasosaan entisestä. Epidemiologi, lasten infektiolääkäri Sirpa Räsänen on positiivisesti yllättynyt siitä, että pikkulasten antibioottien kulutus on vähentynyt niin merkittävästi. Hänen mukaansa trendi antibioottien käytön vähenemisessä sinänsä on ollut nähtävissä. Hän uskoo, että vähenemiseen on vaikuttanut valistustyö sekä kansalaisille että ammattilaisille siitä, että antibiootteja ei aina tarvitse aloittaa heti. Myös antibioottien haitoista on puhuttu paljon. – Vanhemmat osaavat olla iloisia siitä, että ei tarvitse antibioottia aloittaa. Aiemmin tilanne saattoi olla, että antibioottireseptiä tultiin hakemaan ja oltiin pettyneitä, jos sitä ei saatu. Tilanne on muuttunut radikaalisti, Räsänen sanoo. Antibioottitilastoissa näkyy selkeä notkahdus pian pneumokokkirokotteen tultua kansalliseen rokotusohjelmaan 2010. – Rokote on vähentänyt pneumokokki-infektioita ja on oletettavissa, että antibiootein hoidettavat pneumokokkitauditkin ovat vähentyneet, Räsänen sanoo. Tampereen yliopistosairaalan infektiotautien apulaisylilääkäri Reetta Huttunen sanoo, että paitsi pneumokokkirokotteella, merkitystä on myös influenssarokotteella. Alle neljävuotiaiden lasten ryhmässä influenssarokotteen ottaneiden määrä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan kasvanut noin 35 000:sta 75 000:een vuosina 2014–2019, eli yli kaksinkertaistunut. Influenssarokotus vaikuttaa antibioottikuurien määrään, koska influenssan vähentyessä vähenevät myös vakavat jälkitaudit, joiden hoitoon tarvitaan usein antibiootteja. Pari päivää odotellaan tulehduskipulääkityksellä Elf-Lähteenmäki muistelee, että jo keskimmäisellä lapsella eron huomasi. Resepti kyllä kirjoitettiin valmiiksi, mutta ensin ehdoteltiin kuurimuotoista tulehduskipulääkettä. –  Ensimmäiselle lapselle antibioottia tuli syötettyä herkemmin, koska sitä tarjottiin lääkärissä. Toki vielä ei ollut kokemusta muusta. Nyt Elf-Lähteenmäki kertoo odottavansa pari päivää tulehduskipulääkityksellä. Jos kuume ja muut oireet eivät sillä ala helpottaa, lähdetään lääkäriin. Perheen tuttupiirissä on lasten korvatulehduskierteen kanssa taistelevia perheitä, joissa antibioottia kuluu. Hän ymmärtää vanhempia. Korvakierre on pienellä ihmisellä viheliäinen ja kivulias vaiva, joka vaikuttaa koko perheeseen. –  Tutut soittavat jo ensioireista lääkäriin. He saavat usein puhelinreseptin antibioottiin vetoamalla lapsen sairaushistoriaan, usein lähtevät myös käymään vastaanotolla. Sirpa Räsänen sanoo, että antibioottejakin tarvitaan, mutta niiden käyttöä harkitaan eri tavoin kuin ennen. Esimerkiksi alle kaksivuotiaan molemmin puoleinen märkäinen välikorvantulehdus on kivulias, eikä sitä yleensä jäädä seuraamaan. – Mitä isompi lapsi ja mitä lievempi ja enemmän alkuvaiheessa oleva infektio, niin harkinnan mukaan voidaan jäädä seuraamaan. Ei ole kyse siitä, että antibiootti olisi väärä hoito korvatulehdukseen, vaan siitä, että niitä ei välttämättä tarvita. Hankalaoireisessa ja alle kaksivuotiaiden lasten taudissa antibiootteja tulee käyttää silloin, kun niitä tarvitaan. Meneekö suolisto sekaisin? Elf-Lähteenmäki on huomannut lääkäreissä yhä eroja. Hänestä kyse on myös iästä. Hänen mukaansa vanhemmat lääkärit määräisivät lähes aina antibioottia, nuoremmat tuntuvat olevan tulehduskipulääkkeen kannalla. Omat lapsuusmuistot tukevat tätä käsitystä. Elf-Lähteenmäki kertoo muutamaa vuotta nuorempia sisaruksiaan lääkityn ahkerasti antibioottivalmisteilla, kun he olivat lapsia. Kokemäkeläisperheessä suhtaudutaan tavanomaisen myönteisesti antibioottiin. Perheen äidistä on tärkeää, että on olemassa tepsiviä lääkkeitä. Hän on tosin huolissaan siitä, mitä kuurit tekevät pikkulapsen suolistolle. Elf-Lähteenmäki pyrkii siksikin rajoittamaan niiden käyttöä vain todelliseen tarpeeseen. Sekaisin menevän suoliston rauhoittamiseen kun joutuu usein hakemaan apteekista lääkettä siihenkin. Monet suoliston ongelmat, kuten keliakia, Crohnin tauti ja ärtyvän suolen oireyhtymä ovat viime vuosin saaneet paljon palstatilaa yleistyttyään. Puidaanko nyt takavuosin huolettomampien antibioottivuosien satoa? Satasairaalan infektio-osaston osastonlääkäri Tuomas Niemisen mukaan on vaikea sanoa, mikä on antibioottien osuus suolistosairauksien taustalla. – Tutkimuksissa on saatu joitakin viitteitä, että antibiooteilla voisi olla laukaisevaa vaikutusta. Todennäköisemmin muut syyt vaikuttavat enemmän. Tutkimuksissa on todettu, että mitä enemmän lapsi on alle vuoden ikäisenä saanut antibiootteja, sitä suurempi on riski ylipainoon aikuisena, hän kertoo. superbakteerit Superbakteerien esiintyvyys on yhteydessä antibioottien käyttöön Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä on pysynyt Pirkanmaalla suhteellisen tasaisena viime vuosina. Esimerkiksi antibiooteille vastustuskykyisten MRSA-ja ESBL-bakteeri-tartuntojen määrä on pysynyt viime vuosina tasaisena. Erityisen vastustuskykyisten, niin sanottujen superbakteerien aiheuttamia infektioita on Pirkanmaalla ollut vain yksittäisiä tapauksia. Huttunen sanoo, että viime vuonna Suomessa superbakteeritapausten määrä nousi verrattuna vuoteen 2017, mutta tämän vuoden lukuja ei vielä ole. – Yleensä nämä tartunnat tulevat ulkomailta. Niitä on esimerkiksi Kreikassa, Italiassa ja Bulgariassa valtavasti. Suomen hyvää tilannetta selittää osaltaan se, että Suomessa antibiootteja käytetään suhteessa vähän. Kelan tilaston mukaan suomalaiset ovat Euroopassa yhdeksänneksi vähiten antibiootteja käyttävä kansa. – Kaikkien antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien esiintyvyys yhdistyy vahvasti maan antibiootin käyttökulttuuriin. Esimerkiksi Kreikassa käytetään paljon laajakirjoisia antibiootteja ja meillä vähemmän. Huttunen sanoo, että antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien torjunnassa erityisen tärkeitä ovat fluorokinoloni-antibiootit. Niiden vähentämiseen ja rajoittamiseen kiinnitetään erityisesti huomiota. Esimerkiksi avohoidossa hoidettavaan keuhkokuumeeseen fluorokinoloni-antibiootteja ei saisi käyttää ensisijaisesti lainkaan.