Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Selkämeren merimetsokanta vahvistui, muilla merialueilla väheni – Suomen suurin pesimäyhdyskunta Raumalla

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) vuosittainen merimetsokannan laskenta kertoo lintukannan hieman pienentyneen, mutta Selkämerellä länsirannikolla merimetsokanta kasvoi tuhannella pesällä. Lintu- ja pesälaskennan mukaan Suomen merialueella kesällä 2019 oli noin 25700 merimetson pesää. Pesimäkanta aleni noin neljällä prosentilla. Kolmannes pesistä sijaitsi Suomenlahdella ja neljänneksen osuudet sijoittuivat Saaristomerelle ja Selkämerelle. Poikkeuksellinen paikallinen kannankasvu kirjattiin Raumalta, jossa merimetsojen pesämäärä miltei kolminkertaistui. Merenkurkun osuus kannasta pieneni 15 prosenttiin ja Perämeren osuus kolmeen prosenttiin. Perämerellä toukokuun-kesäkuun vaihteen myrsky tuhosi osan pesinnöistä. Merenkurkun ja Selkämeren välillä pesimäkanta vaihteli jo neljättä kesää. Tämä on johtunut sekä poikkeamisluvalla että laittomasti tehdyistä pesintöjen häirinnöistä. Ympäristökeskuksen arvion mukaan merimetsokannan kasvua on hillinnyt merikotkan saalistuspaine. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen) Lintujen pesintä on voimakkaasti keskittynyttä ja runsaat puolet koko kannasta pesi kymmenessä suurimmassa yhdyskunnassa. Tämän vuoden pesimäkauden suurin yhdyskunta oli Raumalla, jossa kaupungin lähisaarista laskettiin yhteensä 2 080 pesää. Muut pesintäkeskittymät ovat Kirkkonummella (1 793), Turussa (1 766), Mustasaaressa (1 710), Uudessakaupungissa (1 670), Eurajoella (1 560), Porissa (1 246), Virolahdella (1 148), Kustavin ja Paraisten rajalla (1 055) sekä Uudessakaarlepyyssä (1 051). Kuntatasolla voimakasta kasvua todettiin Raumalla, missä kanta lähes kolminkertaistui. Viime vuosista poiketen Kotkassa ja Vaasassa ei havaittu pesintöjä lainkaan ja kannat pienenivät merkittävästi (noin 30 prosenttia) Porvoossa, Uudessakaupungissa sekä Eurajoella. Uudenkaupungin ainoa yhdyskunta pieneni yli 700 pesällä ja enimmillään parinkymmenen merikotkan havaittiin saalistavan samanaikaisesti yhdyskunnassa. ( Juttu jatkuu tilastokuvien jälkeen) Merimetsojen häätöaloite sai yli 1 500 allekirjoittajaa Merimetsot lennähtävät myös Rauman kaupungin päättäjien pöydille. Raumalaisen ammattikalastajan Jarno Aaltosen kuntalaisaloite merimetsokannan kasvuun puuttumisesta sai taakseen 1 527 allekirjoittajaa ja se on toimitettu kaupunginhallinnon käsittelyyn. Toimialajohtaja Sari Salo sanoo aloitteen tulevan normaalissa järjestyksessä valmisteluun ja aikanaan luottamuselimissä käsiteltäväksi. Salon mukaan merimetsoaloitteen käsittelyjärjestys on vielä ratkaisematta. Koska asia liittyy ympäristöön, valmistelu saattaa kuulua ympäristö- ja lupalautakunnan valmisteluvastuulle. Sen jälkeen asiakäsittely voi siirtyä kaupunginhallitukselle ja myös kaupunginvaltuustolle, Salo toteaa. Aloitteessa vedotaan Rauman kaupunkiin merimetsojen pesimäsaarten omistajana. Ensisijaisina perusteluina ovat tälle pesimäkaudelle paisuneen lintumäärän haitat kalakannalle ja kalastukselle. Kalojen vähenemisen lisäksi merimetsot vaikuttavat haitallisesti myös pesimäsaarten läheiseen lajiston monimuotoisuuteen. Tutkimustietoon perustuen Jarno Aaltonen on laskenut, että yhden merimetsoparin ja niiden jälkeläisten ravinnontarve ja saalistus on vuorokaudessa 800-890 grammaa kalaa. Noin 100 vuorokauden pesimäkaudella kalansaalis on siten lähes 150 kiloa. Kun pesiä on runsaat 2 000, on Rauman lintuyhdyskunnan kalankäyttö yhteensä noin 312 000 kiloa kaudessa.. – Rauman saariston alueelta esimerkiksi ahven on lähes kadonnut ja saaliit huvenneet. Koko Selkämeren alueella merimetsojen yhteissaalis on lintukannan laskentatietojen perusteella lähes miljoona kiloa kalaa, Aaltonen summaa.