Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Tuhannet suomalaiset näyttävät terveiltä, vaikka ovat sairaita - katso lista vaikeasti diagnosoitavista toiminnallisista sairauksista

Krooninen väsymysoireyhtymä, autoimmuunisairaudet, fibromyalgia, lupus, borrelioosi, Crohnin tauti, Hashimoton tauti, ärtyvä paksusuoli ja ympäristöherkkyys ovat sairauksia, mutta ne eivät näy aina päällepäin. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että noin 165 000–275 000 suomalaista kärsii toiminnallisista sairauksista. Sairaudet haittaavat, elleivät jopa joskus terrorisoi, potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua, mutta niiden syy ei edes perusteellisissa ruumiillisissa tai psykiatrisissa tutkimuksissa selviä. – Kyllä ne ovat ihan oikeita sairauksia, mutta tiettyä testiä niiden diagnosoimiseksi ei ole, yleislääkäri Toni Vänni Terveystalosta vahvistaa. Toiminnallisten häiriöiden mekanismit eivät ole Vännin mukaan tarkasti tiedossa. Näin se löytyy Nykykäsityksen mukaan ruumiilliset ja psykologiset ilmiöt liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Osassa häiriöistä keskeinen syy saattaa olla elimistön herkistyminen oireita aiheuttaville tekijöille ja stressi. Joskus toiminnallisista sairauksista kärsivät potilaat valittavat, että diagnoosia on vaikea saada, mutta Vänni tyrmää ajatuksen, että diagnoosin teko olisi yleisesti vaikeaa. – Sairauksista 99 prosenttia on helppo diagnosoida verikokeen tai koepalan perusteella, mutta loput edustavat kohtalaisen isoa ryhmää, jotka ovat niin sanottuja toiminnallisia sairauksia. Vastaanotollaan Vänni havainnollistaa ilmiötä potilaille niin, että hän piirtää x–y-janan, jossa toisella puolella ovat harvinaiset ja vakavat sairaudet, jotka esiintyvät usein dramaattisissa tv-ohjelmissa, ja toisella puolella ovat yleiset ja ei-vakavat taudit. – Jos selkeätä markkeria johonkin tautiin ei ole ja jos oireet hyvin yleisluonteiset, kyseessä voi olla toiminnallinen sairaus. – Joskus autoimmuunisairaudet näkyvät verikokeissa vasta-aineina. Mutta jotkut sairaudet eivät näy, ja isoin ero tässä on, mikä on sairaus ja mikä oire. Potilaan oire on aina todellinen, jos jotakin särkee tai on uupunut. Mutta on tärkeä tutkia, mikä oireen aiheuttaa. Otetaanko vakavasti Mediassa on erityisesti viime vuosina esiintynyt useita toiminnallisista häiriöistä kärsiviä henkilöitä, jotka ovat kertoneet, kuinka heitä ei oteta lääkärissä tosissaan, mutta ilmapiiri saattaa olla muuttumassa. Vännin mukaan toiminnalliset häiriöt ovat todellinen ongelma, eivätkä potilaat teeskentele oireitaan eikä heillä tavallisesti todeta psykiatrisia häiriöitä. Asiaa on hänestä kuitenkin haasteellista todentaa. – Jos on todettu toiminnallinen häiriö, somaattiset ja psykiatriset syyt on jo poissuljettu eri asiantuntijoiden toimesta, mutta esiintyy paljon potilaita, joilla on psykosomaattisia oireita runsaasti. Googlesta tieto Toiminnallisten häiriöiden hoito on Suomessa ollut tähän asti huonosti hoidettu, ja potilaiden ohjautuminen on ollut epämääräistä, sillä lääkärikunta ei tunnu pääsevän yhteisymmärrykseen siitä, ovatko toiminnalliset sairaudet ylipäätään sairauksia. Tämä johtaa siihen, että lääkäreihin ja vähätteleviin asenteisiin kyllästyneet potilaat googlailevat vaivojaan ja etsivät tietoa netistä. Vänni tunnistaa ongelman. – Tämä on mielestäni kohtalainen ongelma nykyään, kun kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa nettiin. Hyvä esimerkki ovat “rokotekriittiset”, jotka pyrkivät hautaamaan sadan vuoden rokotetutkimuksen. Myös oikean tutkimustiedon arviointi voi osoittautua joskus haasteelliseksi, ja jopa lääkäreille järjestetään koulutusta aiheesta. – Usein potilas on googlettanut oireensa ja ensimmäinen sairaus on tietenkin syöpä, mikä sinällään on kovin pelottava sana ja sairauskin, mutta melko harvalla sitten kuitenkaan todetaan syöpä, vaan pikemminkin jokin banaali sairaus, toki poikkeuksiakin on taas. Vännin mukaan esiintyy myös muotisairauksia. – Väsymyksen syyksi epäiltiin aikaisemmin hypotyreoosia, nyt se on raudanpuute, joskin isolla osalla väsymyksen aiheuttaa vähäiset yöunet tai huono unenlaatu, pienet lapset, kiire töissä, opiskelu työn ohella tai mielenterveydenhäiriö. – Toisinaan potilas ei jostain syystä halua uskoa sitä selvintä ja ilmeisintä syytä. Ymmärrystä löytyy Vänni muistuttaa, että toiminnallisten oireiden sairauksille ei tänä päivänä pystytä vielä löytämään patologista tai psykiatrista diagnoosia, mutta tilanne saattaa olla muuttumaan päin. Hyksiin on esimerkiksi perustettu toiminnallisten sairauksien klinikka. Hän painottaa, että kaikissa toiminnallisten sairauksien hoidossa tärkeää on hyvä potilas-lääkärisuhde. – Se tarkoittaa luottamuksellisuutta molempien suhteen niin, että yhteistyö pelaa. Hoito toteutetaan yhteisymmärryksessä, ja molemmat kuuntelevat toisiaan avaramielisesti. Vännin mukaan toiminnallisia sairauksia on ollut varmasti aina, mutta nykyään niihin on alettu kiinnittää enemmän huomiota ja ymmärrystä on tullut myös. – Luonnontieteet ovat yleensä melko musta-valkoisia, on tutkittua tietoa ja totuuksia, mutta ne sitten joskus ajan myötä muuttuvat: maailma ei olekaan litteä, homoseksuaalisuus ei ole sairaus, LSD:llä ei voi hoitaa mielenterveysongelmia, lobotomia ei olekaan hyvä hoitomuoto. Toivottavasti tiede viisastuu ajan kanssa. Esimerkkejä toiminnallisista häiriöistä Krooninen väsymysoireyhtymä Krooninen keskushermostoborrelioosi IBS – Ärtynyt paksusuoli Fibromyalgia Monikemikaaliherkkyys, sähköherkkyys Kipuoireyhtymä Lantion kiputilat, PMS Pruritus, toiminnallinen purpura Epätyypilliset rintakivut ja rytmihäiriöt Epätyypillinen astma, hyperventilaatio Toiminnallinen äänihuulisalpaus, toiminnallinen tinnitus, ääni- ja nielemishäiriöt Epätyypilliset suun alueen kiputilat Lievän aivovamman epätyypilliset jälkitilat Toiminnalliset kohtausoireet, halvaukset, vapina Kasvokivut Toiminnallisten häiriöiden mekanismit eivät ole tarkasti tiedossa.