Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Mielipide: Ohjeiden noudattaminen takaisi suojaetäisyyden

MIELIPIDE Paimion ympäristölautakunta oli pyytänyt tuulivoimasta lausuntoa ympäristöministeriöltä, josta se oli siirretty Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Lausunnossa edellytettiin muun muassa, että rakennusluvassa pitää olla melun takuuarvo valituille tuulivoimaloille ja että luvassa tuli huomioida 35 dB:n meluraja yöaikaiselle tuulivoimamelulle vapaa-ajanasunnoissa. Myös Uudenmaan ELY-keskukselta saatiin lausunto, jonka mukaan summavaikutuksesta johtuva amplitudimodulaatio pitäisi huomioida melumallinnuksissa. Jos näitä ohjeita noudatettaisiin, päädyttäisiin juurikin sosiaali- ja terveysministeriön suosittelemaan kiinteään kahden kilometrin suojarajaan, mikä on jo monessa kunnassa käytössä. Kun nämä epävarmuustekijät ympäristöministeriön ohjeiden mukaan huomioitaisiin, suuremmilta meluhaitoilta vältyttäisiin. Nyt näin ei toimita, jolloin haittoja ilmenee. Melumittauspyyntöjä on vaadittu esimerkiksi Luhangalla, Raahen Kopsassa, Porin Peittoossa, Salon Märynummella ja viimeiseksi Tervolassa. Tuulivoimatoimijat eivät suostu mittaamaan melua ja tämä työllistää kuntia ja oikeusasteita, mikä rasittaa sekä taloudellisesti että sosiaalisesti koko yhteiskuntaa. On valitettavaa, ettei päätöksenteossa noudateta asiantuntijoiden ohjeita ja Suomen lakeja, kun perusteeton kiire ohjaa päätöksentekoa kunnissa. Esimerkiksi Salon ja Paimion rajalla olevaa tuulivoimahanketta viedään eteenpäin keinoja kaihtamatta. Salo aikoo myöntää rakennusluvat kahdelle tuulivoimalalle Huso-Pöylän kaavahankkeessa viranhaltijapäätöksin. Kuitenkin Paimion ympäristölautakunta jätti asian pöydälle. Miten on mahdollista päättää rakennusluvasta virkamiestasolla, kun nykyisten kaltaisten voimaloiden rakentamisella on laajoja ympäristövaikutuksia ja valitukset ovat vielä oikeuskäsittelyssä? Paimion kuudelle voimalalle on anottu ympäristölupaa, josta tuulivoimayhtiö on tehnyt valituksen hallinto-oikeuteen. Kummankaan kaupungin virkamiehet eivät halua ympäristölupaa, vaikka se on ainoa keino valvoa haittoja. Kunnissa toimivien ympäristönsuojeluviranomaisten ja ELY-keskusten ympäristöviranomaisten toiminta jää taloudellisten ja joidenkin intressiryhmien etujen alle. Avolouhoksiksi muutetaan mitä kauneimpia alueita, kansallispuistomme tuhotaan jne., ja tätä tapahtuu ympäri Suomea ilman, että päätöksentekijät puuttuvat asiaan. Tämä kaikki tulee vielä kohtuuttoman kalliiksi yhteiskunnalle, jollei asialle uskalleta poliittisella taholla tehdä mitään. Kestävää kehitystä tällainen päätöksenteko ei ole. Biologian opettaja