Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Kolumni: Pakko alkoi oudoksuttaa

KOLUMNI Ikääntyessäni olen alkanut ihmetellä, miksi ruotsin kieli on suomalaisille koululaisille pakollinen oppiaine. Olen sitä mieltä, että ihmisen pitäisi itse saada valita, opiskeleeko hän ruotsia vai sittenkin saksaa, ranskaa, espanjaa tai peräti venäjää. Olen tätä näkökulmaani toisinaan tuonut esiin, ja olen havainnut, että moni pitää näkemystäni merkkinä siitä, että olen suvaitsematon ihminen. Itse kyllä koen olevani kaikkea muuta kuin suvaitsematon, mutta saatan tietysti olla sokea omalle ajattelulleni. Itse pidän pakkoruotsin kannattamista merkkinä suvaitsemattomuudesta. Onhan se melkoisen suvaitsematonta, jollei saa itse valita kieltä, jota haluaa opiskella, vaan valtio sanelee, että jokaisen on opiskeltava ruotsia, joka kuitenkin maailman mittakaavassa on suhteellisen harvinainen kieli. Missään tapauksessa en vihaa ruotsin kieltä tai ruotsinkielisiä. Itse asiassa harva se ilta katselen Yle Fem -kanavan todella mielenkiintoisia ohjelmia. Eräs argumentti pakkoruotsin puolesta väittää, että jokaisen suomalaisen tulee osata ruotsin kieltä, sillä se on toinen kansalliskielemme. Itse en suinkaan vastusta kansallismielisyyttä, päinvastoin; olen hyvinkin kansallismielinen, mutta mielestäni kansallismielisyys ja pakko eivät oikein sovi yhteen. Tässä yhteydessä pakko alkaa jo lähestyä fasismia. Mielestäni kansalaisten tulee saada vapaasti valita, ovatko he kansallismielisiä ja missä määrin vai mieluummin vaikkapa globalisaation kannattajia. Vaikka olenkin kansallismielinen, en esimerkiksi ole opiskellut lainkaan saamen kieltä, vaikka kyseessä on sentään maamme alkuperäiskansan kieli. Tänä syksynä Suomen peruskouluissa, myös Merikarvialla, ruotsin kieltä aletaan opiskella jo ala-asteella. Tässä uudistuksessa on se hyvä puoli, että mitä nuorempana kielen opiskelun aloittaa, sitä suurempi mahdollisuus on, että lapsi oppii kielen kunnolla. Toivottavasti moni suomenkielisistä nuorista oppiikin kielen niin hyvin, että he voivat tulevaisuudessa pyrkiä ruotsinkielisiin oppilaitoksiin. Niihinhän pääsee nykyisin huomattavasti alhaisemmilla pistemäärillä kuin vastaaviin suomenkielisiin oppilaitoksiin. Kirjoittaja opiskelee nykyään ruotsin kieltä vapaaehtoisesti.