Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Uusia voi nopeasti, komissaarit

MIELIPIDE Euroopan unioniin on syntynyt uusi ilmastoväen koulukunta. Se nimeää metsähakkeen hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Koulukunta painostaa jo EU:n komissaareja väitteellään, että 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla perinteisillä havumetsillä menee liian kauan sitoa takaisin hiilidioksidi mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan. Pääosa suomalaisia biotieteilijöitä on toista mieltä. Voimaloissa hake-energian varsinainen vaihtoehto on aina fossiilinen kivihiili. Siihen verrattuna metsä uusii jatkuvasti energiaa. Uusiutuminen kestää niin kauan kuin aurinko maapallolle paistaa. Koulukuntien kiivaasta väittelystä on seuraamuksensa. Komissaarit voivat esittää kansainvälisiä rajoitteita pitkän kierron puulle. Meidän tulee varautua esittelemään Brysselissä nykyistä monipuolisempi hakkeen tuotanto. Siinä tarvitaan havupuiden lisäksi lyhyen kierron lehtipuita. Perinteisen metsämaan lisäksi tarvitaan myös uutta viljelymaata. Metsähakkeen käyttö lämpökeskusten energiaksi keksittiin 1960-luvulla. Varsinainen tarve syntyi 1970-luvulla, Lähi-Idän kahden öljykriisin myötä. Puun riittävyys alkoi huolestuttaa jo silloin. Paperiteollisuus kauhisteli metsähakkeen polttoa energiaksi. Metsähakkeen rinnalle esitettiin peltohaketta. Lyhyen kierron (esimerkiksi 5 vuotta) viljelypaju on nopeasti uusiutuvaa energiaa. Sen viljely kehitettiin 1980-luvulla. Peltoa maassamme silloin riitti. Olimme ennen EU-aikaa maatalouden sitkeässä ylituotannossa. Vielä vuonna 1992 Suomen Maataloustieteellinen Seura puhui miljoonan peltohehtaarin ongelmasta. Energiapajua kokeili perusteellisimmin Fortum (entinen Imatran Voima), vuosina 1983-1993. Viljelmät olivat tavallisella peltomaalla, yhtiön Kopparnäsin tilalla Inkoossa. Tilukset oli aikoinaan hankittu Helsingin viereen kaavaillulle läntiselle ydinvoimalalle. Fortumin uusiutuvan energian näyttö oli niin vakuuttava, että valtio alkoi 1993 rahoittaa 30 eteläsuomalaista maatilaa käsittänyttä Energiatilahanketta. Sen merkittävimmät näytöt saatiin Nygårdin kartanossa, Pohjan pitäjässä (nykyisessä Raaseporissa). Fortumin kehittämä menetelmä ei kuitenkaan sopinut EU-komissaarien silloiseen ajatteluun. Liittymisemme unioniin 1995 poisti kyllä maatalouden ylituotannon, ja liikapellot näyttivät palaavan viljalle. Peltojen energiaviljelyyn maata ei enää ollut. Kaksikymmentä vuotta kestänyt EU-kautemme näyttää nyt, että liikapellot eivät poistuneetkaan. Ne muuttuivat ympäristötuetuiksi kesantopelloiksi – hömppäheinän pelloiksi miksi viljelijät niitä nykyään kutsuvat. Suomessa oli vuonna 2016 hömppäheinän peltoja yhteensä 242 000 hehtaaria, yksitoista prosenttia koko peltoalasta. Ensi vuosikymmenellä näille pelloille on uusi ympäristötarve, ilmastotarve. Ympäristöpelloilla voisi kasvattaa lyhyen kierron nopeasti uusiutuvaa biomassaa. Puolassa ilmastotarpeeseen on jo kehitetty ekopajun menetelmä. Ekopaju kasvaa energiaa ja hoitaa samalla ympäristöä. Ekopaju luo ympäristöpellolle heinää runsaamman hiilen nielun. Ekopaju nielee runkoihinsa ja juuriinsa vesistöihin valuvia ravinteita. Pääosa ravinteita kiertää hakkeen mukana tuhkaksi. Tuhkan voi levittää lannoitteena havumetsiin, riittävän kauaksi ravinteiden jo rehevöittäneistä vesistöistä. Ekopajun viljelyä ympäristöpelloilla tulisi edistää myös Suomessa. Pitkän kierron metsähakkeen rinnalle pitäisi saada lyhytkiertohaketta. Nopeasti uusiutuvaa energiaa pitäisi saada pian kasvamaan, ja kasvamaan riittävän suurilla pinta-aloilla. Se helpottaisi Metsä-Suomen asemaa tulevissa EU:n ilmastoneuvotteluissa. Veli Pohjonen Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa Kuusamo