Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Mielipide: Suomi on mallimaa ilman tuulitukiakin

Suomeen nyt rakennettavat tuulivoimalat ovat korkeudeltaan kolminkertaisia ja teholtaan jopa viisinkertaisia esimerkiksi Tanskan tuulivoimaloihin nähden. Suomen ilmasto-olojen erityispiirteet sekä voimaloiden suuret tehot aiheuttavat huomattavasti suurempia haittoja kansalaisille. Tuulivoiman tuki vääristää sähkömarkkinoita, estää paljon kestävämpien energianmuotojen innovaatioita ja käyttöönottoa, haittaa teollista kilpailukykyämme, lisää CO2-päästöjä, merkitsee viihtyisän ja rauhallisen asuinympäristön menetystä, tuhoaa arvokkaita luonnon- ja kulttuurimaisemia, heikentää virkistysmahdollisuuksien käyttöä, tuhoaa luonnon monimuotoisuutta, aiheuttaa eripuraa ja eriarvoisuutta yhteisöissä, heikentää kansalaisten luottamusta virkamiehiin ja päättäjiin sekä rasittaa oikeusasteita. Terveyshaittojen lisäksi tulevat taloudelliset menetykset, kun tuulivoimaloiden läheisyydessä (jopa useiden kilometrien päässä) kiinteistöjen arvot putoavat. Tätä on vähätelty, mutta on selvää, ettei kukaan halua ostaa tai muuttaa taloon, jonka vaikutuspiirissä on Euroopan suurimmat meriolosuhteisiin tarkoitetut tuulivoimalat. Lisäksi metsätalouden harjoittajat ja kotieläintilalliset joutuvat ottamaan suuren riskin harjoittaessaan ammattiaan. Entä miten käy valtion matkailustrategian tulevaisuudessa, kun jättimäiset ropellit hallitsevat kansallismaisemaa? Rakentamalla lisää tuulivoimaa edistämme kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Onko meillä tähän varaa? Onko kohtuutonta vaatia tuulivoima-alalta samanlaista kohtelua terveys- ja ympäristöhaittojen suhteen kuin muultakin teolliselta tuotannolta ja ettei voimala-alueiden ympärillä asuvien terveyttä eikä omaisuutta uhrattaisi alan taloudellisen edun varmistamiseksi? Tuulivoima saa rikkoa muun muassa perustuslakia, maankäyttö- ja rakennuslakia, terveydensuojelulakia ja luonnonsuojelulakia. Miksi tuulivoimaa ei kohdella samojen lakien mukaisesti kuin muuta rakentamista? Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa on kyse ns. ”yritystukivalinnasta” eli käytännössä veronmaksajien rahojen käyttöä lisättäisiin kulloisenkin energiatuotantomuodon tukemiseksi. Tuulivoima ei kilpailukykyisenä energiantuotantomuotona tarvitse enää tukea, ja riittävä määrä uusiutuvaa energiaa toteutuu siitä huolimatta. Sen sijaan uudelle kysynnän mukaan säädettävissä olevalle hiilidioksidivapaalle sähköntuotantokapasiteetille olisi tarvetta. Tuulivoima-alan ylikuumenemisen ja negatiivisen julkisuuden takia keksittiin uudenlainen valtion rahanjakotapa eli ns. ”teknologianeutraali tuki”. Tämähän sopii mainiosti alan yrityksille ja lobbausjärjestölle. Ongelmalliseksi asian tekee se, että käytännössä tuesta tulisikin pelkkä tuulivoimatuki. Lisäksi poliittisella ohjauksella siirryttäisiin nk. ”kapasiteettimarkkinoille”, jolloin julkisella tuella varmistettaisiin uuden sähköntuotantokapasiteetin tulo markkinoilla ja vanha pysyisi siellä energiamuodosta riippumatta. Tästä kaikesta aiheutuisi entistä suuremmat tuet tuulivoimalle, ja tähän meillä ei pitäisi olla varaa, vai onko? Suomen energiaratkaisut pitäisi tehdä meidän omista näkökulmista parhaalla mahdollisella tavalla. Kunnianhimoiset tuulivoimahankkeet on konkreettinen esimerkki poliittisesta epäonnistumisesta. Nyt me tuemme Tanskan, Saksan ja Espanjan tuulivoimateollisuutta ja rahat jäävät myös sinne. Muihin Euroopan maihin nähden Suomen osuus uusiutuvien energiantuotannosta kasvaa muutoinkin ja on kasvanut toiseksi eniten heti Ruotsin jälkeen. Nyt on aika sanoa, että ”keisarilla ei ole vaatteita”. Ei anneta ideologisen harhan mennä järjen edelle. Sari Murto FM, biologian ja maantiedon opettaja