Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Mielipide: Eläkeuudistuksesta tiedottamisessa puutteita

Eläkeuudistus astui voimaan 1.1.2017. Uudistuksessa Kunnallinen eläkelaki (KuEL), Valtion eläkelaki (VaEL) ja Kirkon eläkelaki (KiEL) yhdistettiin ja käyttöön otettiin Julkisen alan eläkelaki (JuEL). Eläkeuudistuksessa alin vanhuuseläkeikä nousi nykyisestä 63 vuodesta asteittain, kuitenkin siten, että alempi 63 vuoden eläkeikä säilyy ennen vuotta 1955 syntyneillä. Vuonna 1955 syntyneillä eläkeikä nousi kolmella kuukaudella, 1956 syntyneillä kuudella kuukaudella ja niin edelleen. Kuitenkin, jos työskentely julkisella alalla on alkanut ennen vuotta 1993 ja jatkunut ilman katkoja, on työntekijällä ns. henkilökohtainen eläkeikä. Se on yleensä korkeampi kuin alin vanhuuseläkeikä. Esimerkiksi vähintään 10 vuotta yhtäjaksoisesti työskennelleen henkilön henkilökohtainen eläkeikä on 64 vuotta ja 4 kuukautta. Eläkeuudistuksen ikäporrastus on mielestäni harhaanjohtava, ei suinkaan automaatti. Tulkinnanvarainen on myös ilmaisu ”ja jatkunut ilman katkoja”. Entäpä, jos katkoja on ollut, onko työntekijällä myös silloin henkilökohtainen eläkeikä vai ei? Jos esimerkiksi 1954 syntynyt henkilö hakee 63 vuotta täyttäessään työeläkettä, ja eläke alkaa ennen henkilökohtaista eläkeikää, vähennetään eläkkeestä ns. muuntovähennys. Lisäksi vähennetään elinaikakertoimen vaikutus. Näin eläkkeestä tehtävät vähennykset ovat helposti yli 10 prosenttia. Tämä saattaa tulla monelle täytenä yllätyksenä. Eläkettä hakiessa onkin syytä olla tarkkana. Eläkeuudistuksesta tiedottaminen on ollut mielestäni erittäin puutteellista aiheuttaen monille sekaannusta ja pettymyksiäkin. Eläkeyhtiön puolustelu vetoamalla vuosia sitten lähetettyihin työeläkeotteisiin on vastuun pakoilua. Asia on korjattava pikimmiten. Sakari Herranen Merikarvia