Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Merikarvia ja Siikainen mukana: 50 kuntaa puolustautuu ja julistaa elinvoimaa

MIELIPIDE Olemme vahvasti elossa emmekä luovuta. Kuoleviksi Suomen Kuvalehdessä (5.1. 2017) leimattujen kuntien johtajat kuoppaavat huhupuheet kurjistuvista kunnista. Suomessa on käynnissä erikoinen keskustelu ja vastakkaisasettelun hakeminen maaseudun ja kaupunkien välillä. Tälle keskustelulle on tyypillistä hämmentävien ilmaisujen käyttäminen maaseudusta ja alueen kunnista. ”Kurjistuva nälkä Suomi”, ”kuolevat kunnat”, ”etelän elätit”, listaa voi jatkaa. (Kertoipa Tuomas Enbuske Iltalehden kolumnissaan 10.3.2017, että ”Haja-asutusalueilla kasvaminen leikkaa lapsen menestystä yhtä paljon kuin jos äiti joisi pullon punaviiniä jokaisena raskauspäivänään.”) Suomen Kuvalehti selvitti kuolevat kunnat (5.1.2017). Kaatuvat kunnat kunta-analyysissa arvioitiin, että 57 suomalaista kuntaa kaatuu lähivuosina tai saavat lisäaikaa sote-uudistuksen ansiosta. Mitä nyt sitten? Lyömmekö lapun luukulle ja hanskat tiskiin? Haluamme tällä kirjoituksella tuoda esille, että olemme elossa. Ymmärrämme varsin hyvin toimintaympäristömme haasteet ja toisaalta sen potentiaalin, joka meillä on. Monella meistä menee lisäksi ihan hyvin myös taloudellisesti. Usein kunnan elinvoimaa mitataan sen väestön määrällä. Asukaslukuaan kasvattavia kuntia pidetään yleisesti elinvoimaisina. Kunnan paremmuuttahan ei kuitenkaan ratkaise sen koko väestömäärällä mitattuna vaan sen kyky toteuttaa sille annettua perustehtävää, joka on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Pienissä ja väestöä menettävissäkin kunnissa tulee olla uskoa tulevaisuuteen ja halu kehittää kuntaa strategisesti. Pysyvän asutuksen lisäksi useissa johtamissamme kunnissa on runsaasi kausiasujia, jotka ovat tärkeä voimavara niin kunnalle kuin alueen yrityksille. Usein keskustelussa viitataan myös valtionosuuksiin. Valtionosuuksia ei mielestämme voi käyttää elinvoiman mittarina, koska suomalainen palvelujen rahoitusjärjestelmä perustuu niihin. Valtionosuudet eivät ole valtion avustus vaan valtion osuus palvelujen kustannuksiin. Koska kaikilla suomalaisilla on perustuslain mukaisesti yhtäläiset oikeudet peruspalvelujen saantiin, kunnilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen. Valtio osallistuu kaikkien kuntien palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Valtionosuuksilla myös tasataan alueiden välisiä eroja, jotka johtuvat tulopohjasta tai pitkistä etäisyyksistä. Me niin sanottujen kuolevien kuntien kunnanjohtajat emme ala kaivamaan vielä omaa hautaamme, vaan kehitämme kuntaamme yhteisönä. Ihmisillä on tarve vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin ratkaisuihin. Kunta on ollut tähän hyvä alusta. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä ihmisten perustarve, eli halu vaikuttaa, ei muutu. Kuntaa pidetään hyvänä elinvoiman kehittäjänä siksi, että kunnan päättäjiä ja kuntalaisia kiinnostaa se, miten oma alue kehittyy. Ainakin me täällä välitämme siitä, millainen oma elinympäristömme on. Kyse on meille kaikille tutusta läheisyysperiaatteesta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä. Kari Kuuramaa, Enonkosken kunnanjohtaja Jari Penttilä, Halsuan kunnanjohtaja Merja Olenius, Hartolan kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Heinäveden kunnanjohtaja Seppo Ruhanen, Hirvensalmen kunnanjohtaja Markku Lappalainen, Ilomantsin kunnanjohtaja Linda Leinonen, Isojoen kunnanjohtaja Kirsi Virtanen, Jämijärven kunnanjohtaja Markku Vehkaoja, Kannonkosken kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, Karijoen kunnanjohtaja Pekka Kanervio, Kinnulan kunnanjohtaja Jukka Matilainen, Koski Tl kunnan kunnanjohtaja Anne Heusala, Kuhmoisten kunnanjohtaja Veijo Katara, Kustavin kunnanjohtaja Eero Ylitalo, Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka, Lapinjärven kunnanjohtaja Esko Ahonen, Lestijärven kunnanjohtaja Jarkko Määttänen, Lieksan kaupunginjohtaja Reijo Urtti, Luhangan kunnanjohtaja Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunnanjohtaja Kari Jokela, Merijärven kunnanjohtaja Arto Ylönen, Miehikkälän kunnanjohtaja Erkki Pyökkimies, Multian kunta Heikki Jaakkola, Padasjoen kunnanjohtaja Vesa Huuskonen, Parikkalan kunnanjohtaja Pertti Severinkangas, Pelkosenniemen kunnanjohtaja Sami Baas, Pellon kunnanjohtaja Juha Torniainen, Pertunmaan kunnanjohtaja Vilma Kröger, Pielaveden kunnanjohtaja Eero Mattsson, Pomarkun kunnanjohtaja Heli Knutars, Posion kunnanjohtaja Esko Rautiainen, Puolangan kunnanjohtaja Matias Hilden, Puumalan kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunnanjohtaja Risto Niemelä, Rautalammen kunnanjohtaja Unto Murto, Rautavaaran kunnanjohtaja Seppo Rajala, Ristijärven kunnanjohtaja Eeva Kyrönviita, Ruoveden kunnanjohtaja Tuula Luukkonen, Rääkkylän kunnanjohtaja Erkki Parkkinen, Sallan kunta Tapio Iso-Mustajärvi, Savitaipaleen kunnanjohtaja Antti Mulari, Savukosken kunnanjohtaja Viveka Lanne, Siikaisten kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka, Sulkavan kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki, Sysmän kunnanjohtaja Vesa Rantala, Taivassalon kunnanjohtaja Petteri Ristikangas, Tervon kunnanjohtaja Tytti Määttä, Vaalan kunnanjohtaja Leena Mustonen, Valtimon kunnanjohtaja Pasi Lievonen, Vesannon kunnanjohtaja