Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Mielipide: Ristiriitaista tietoa merimetsoista – huvikseenko pilkkijät lopettivat mieliharrastuksensa?

MIELIPIDE Lauantaina 18.3. Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla ihmeteltiin uutta tutkimustulosta, jonka mukaan ”ahven- ja kuhakannat ovat ovat runsastuneet Suomen rannikolla merimetsokannan kasvusta huolimatta.” Kuitenkin tilastojen mukaan tutkimuksen ajankohtana sekä ammattikalastajien että vapaa-ajan kalastajien kokonaissaaliit ovat paikoitellen romahtaneet toteaa mielipiteessään Maria Saarinen , kalatalousaktivaattorin ja biologi. Merikarvialla tiedämme, että näin on käynyt. Kalastajien saaliina on usein reikäiset verkot ja jokunen puoliksi syöty kala. Lankoslahdelta pilkkijät katosivat samanaikaisesti kalojen kanssa, huvikseenko pilkkijät lopettivat mieliharrastuksensa? Eiköhän tutkijoiden (Lehikoinen ym.) olisi pitänyt tehdä kotiläksyt huolellisemmin, mm. lukea vertaistutkimuksia. Ruotsissa julkaistun tutkimuksen (Ovegård 2017) mukaan merimetsojen vaikutus kalakantoihin ja niiden kokorakenteeseen on todettavissa. Samanlaisia tutkimustuloksia on saatu niin meillä kuin maailmalla, joten Ovegårdin tutkimustulos vaan vahvistaa sen minkä me kaikki merenrantojen asukkaat olemme todenneet ja kalastajat varsin konkreettisesti kokeneet: merimetsojen vaikutus kalakantojen vähenemiseen on kiistaton asia. Saarisen mukaan edellä mainitun tutkimustuloksen tarkastelussa jotain mättää pahasti: ”tutkimukset eivät saa perustua pelkästään tilastoihin, vaan tilastojen kertomaa on tulkittava yhdessä elinkeinon kanssa.” Tämän pitäisi olla Saarisen mukaan itsestään selvää, ja sen tulisi olla kaiken tutkimusrahoituksen ehtona. Makoisia kala-aterioita odotellessa, Markku Pietilä Merenranta-asukas Merikarvian Trolssista