Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Ilmastonmuutos on totta Merikarviallakin: Viljelijöiden tulevaisuus näyttäytyy monen eri muuttujan armoilla –myös kuluttajan

MERIKARVIA Kuinka moni, mitä, miten ja missä viljelee? Maaseutuyrittäjän arjessa viriää kiihtyvällä vauhdilla kysymyksiä –eikä ainoastaan ilmastonmuutoksen nimissä. Pyhäjärvi-Instituutin hanke Tulevaisuuden alkutuotannoin menestystekijöistä on jo asiantuntija Jari Ruskin mukaan tavoittanut kuntien viljelijöitä pohtimaan, missä rankimmassakin jamassa viljelijät voivat olla, jos kauhuskenaariot toteutuvat. Sään armoilla maatalousyrittäjät ovat aina olleet, mutta nyt on havahduttu yhä syvällisemmin myös sään lämpenemiseen, sadekausien ailahteluun ja tuholaisten levittäytymiseen uusille alueille. Jokainen voi tehdä Ruskin mukaan jotain alkutuotannon hyväksi, joten ei ole suinkaan syytä luovuttaa. Viljelijöitä kohdatessaan Ruski on saanut palautetta, että tietoa todella tarvitaan. – Tavoitteena on turvata alkutuotannon tulevaisuus muuttuvassa ilmastossa niin, että ravinteet kiertävät tehokkaasti ja puhtaat vesistöt pysyvät keskeisenä tulevaisuuden resurssina, Ruski kiteyttää. Yhtälö on haastava, sillä tarvitaan keinoja rajoittaa peltojen ravinteiden huuhtoutumista mereen, kosteuden pidättämiseen, uusien viljelymenetelmien ja tekniikkojen keksimiseen ja maan kasvukunnon optimoimiseen. Jotain on tehtävä. Viljelijät itsekin ovat joutuneet toteamaan, miten keksilämpötilat nousevat, säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät ja talven lumet voivatkin tulla vetenä. Routa ei joka vuosi olekaan riittävä murustamaan maata, tuulet estävät kasvinsuojeluaineiden levittämisen ja uudet kasvituholaiset koettelevat satoa milloin liian märkinä, milloin liian kuivina kasvukausina. – Kasvukaudella joka toinen sadeyö olisi ideaali tilanne, mutta tiedämme ettei niin ole. Jo parissa tunnissa voi tulla 60 millimetriä, Ruski valaisi jaksojen yllätyksellisyyttä. Vaikutusmahdollisuuksia on, mutta valitettavasti monet niistä vaativat suuriakin investointeja. Säätökaivot, talviaikaiset kasvipeitteet, ravinnetasapainon varmistaminen, viljelytekniikka, maanparannusaineet ja GPS-teknologiat vaativat rahaa. Samaan aikaan pankit vetävät rahoitustaan tiukemmalle riskien takia. – Keväisin pitää päästä ajoissa pellolle, sillä kasvukautta emme pysty syksystä jatkamaan, Ruski hahmotteli todellisuutta. Asiantuntija Jari Ruskin puheille ehti Merikarvialla vain kaksi kiinnostunutta. MTK-Merikarvian puheenjohtaja, emolehmätilallinen Milla Ruuhikorpi ja sikatalousyrittäjä Harri Asmala.