Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Hirvikärpänen ei kuole edes pesukoneessa – ”Viime viikolla nypin paidasta pois 32”

Syksyisin metsiin ilmestyvä hirvikärpänen on sitkeä seuralainen, joka selviää hengissä jopa pyykinpesusta. – Kun kääntelee pyykkikoneesta otettuja puhtaita vaatteita, niin saumoista löytyy vielä eläviä hirvikärpäsiä mönkimässä, kuvailee ikänsä marjassa ja sienessä käynyt Kirsti Ruohomäki Siikaisten Leväsjoelta. Hirvikärpänen pudottaa laskeuduttuaan siipensä ja ryömii ihmisen hiuksiin sekä vaatteiden alle. – Niitä ei saa pois päiviltä oikein millään. Vielä saunankin jälkeen tuntuu kutinaa hiusrajassa tai viimeistään, kun pistää pään illalla tyynyyn, Ruohomäki jatkaa. Yksinkertaisinta olisi estää hirvikärpäsen eteneminen, jos se vain onnistuisi. – Vaikea hirvikärpäsiltä on suojautuakaan. Pipon voi laittaa päähän niin, että korvat jäävät piiloon, mutta silmälasien alle niitä ei estä pääsemästä mikään, selvittää Kirstin siskon tytär Tuula Heikkilä . Naiset lähtevät metsään aina porukalla. Usein mukana on myös Kirstin tytär Johanna Ruohomäki miehensä Hannu Koivusen kanssa sekä muita sukulaisia ja tuttavia. Ensin haetaan hillat pohjoisesta, sen jälkeen kerätään mustikoita, vadelmia, puolukoita, karpaloita ja sieniä. – Mustikka-aikaan ei hirvikärpäsiä vielä ole, mutta kun puolukkaan päästään, niin sitten alkaa tulla. Tuulisella säällä niitä on vähemmän, ja kun pakkaset alkavat, ne häipyvät kokonaan, nelikko kuvailee. Puolukan kypsymisen ja pakkasten välissä on kuitenkin monta tuskallista viikkoa, jolloin yritetään keksiä, miten hirvikärpästen kanssa parhaiten tulisi toimeen. – Alkusyksyllä kun hirvikärpäset yleistyvät, tulee hetki, kun ei huvita lähteä metsään niiden takia. Hirvikärpäsiin eivät tepsi mitkään hyttysmyrkyt tai -suihkeet. Mutta sitten niihin turtuu, Johanna Ruohomäki tuumii. Puoliso yrittää karsia mahdollisimman monta yksilöä pois lentelemästä. – Eilen olin metsässä, ja hirvikärpäsiä löytyi vielä tänäänkin. Viime viikolla nypin paidasta pois 32, ja aika monta tapoin jo metsässä, mies kertoo. Hirvikärpänen saattaa rikkoa ihon yrittäessään imeä verta. – Puremista voi nousta pieniä paukamia, jotka saattavat kutista. Niihin auttavat hydrokortisonivoiteet, ja myös antihistamiinia voi ottaa, neuvoo ylilääkäri Tiina Milán Satasairaalan ihotautien poliklinikalta. Hirvikärpäsen toistuvat puremat saattavat aiheuttaa joillekin ihmisille kutiavan ja jopa kuukausia kestävän ihottuman. Pahimmillaan useat altistumiset voivat johtaa allergian puhkeamiseen. – Pitkittyneet ihottumat vaativat jo vahvempia kortisonivoiteita, harvemmin muuta lääkehoitoa. Hirvikärpäsen uhreista ihotautien poliklinikalle joutuvat hakeutumaan vain vaikeimmin oireilevat. – Eniten ihmisiä allergisoivat ampiaisten ja mehiläisten pistot, joissa on myrkkyä. Allergia saattaa aiheuttaa jopa anafylaktisen reaktion. Sellainen on periaatteessa mahdollinen myös hirvikärpäsen puremille pahoin altistuneelle. Tämä on kuitenkin harvinaista, Milán rauhoittelee. Anafylaksia tarkoittaa äkillistä yliherkkyysreaktiota, joka vaikeimmillaan laskee verenpainetta ja aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, jolloin potilas on hengenvaarassa. Hirvikärpästen on todettu levittävän hirviin bartonella-bakteeria. – Suomessa ei kuitenkaan ole tiedossa, että hirvikärpänen olisi tuonut bakteerin ihmiseen, Milán vakuuttaa. Hänen mukaansa hirvikärpäsen ei tiedetä levittäneen ihmiseen muitakaan tauteja. Tiina Milán neuvoo välttämään tummia ja karvaisia vaatteita syksyisillä metsäretkillä. Sekä pää että niska on hyvä suojata. – Vaaleat ja liukkaat vaatteet auttavat hirvikärpästen karttamisessa. Ilmastointiteippiä voi laittaa vaatteiden pääaukkoon ja hihansuihin niin, että sisään pyrkivät hirvikärpäset tarttuvat siihen. Lisäksi kannattaa liikkua hitaasti, sillä hirvikärpäset reagoivat nopeaan liikkeeseen ja hakeutuvat isoihin ja tummiin kohteisiin sopivaa laskeutumispaikkaa etsiessään. Jos hirvikärpäsiä on päässyt kaivautumaan hiuksiin, niitä voi ylilääkärin mukaan yrittää haroa ihmisten ilmoille tiheällä täikammalla. Myös marjastajilla on omat niksinsä. Tuula Heikkilä vannoo mahdollisimman tiiviin pukeutumisen nimeen. – Ja leipurinmyssy on kätevä päässä. Niitä voi laittaa vaikka kaksi päällekkäin eikä silti tule kuuma, nainen kertoo. – Jossain vaiheessa puhuttiin, etteivät hirvikärpäset tulisi, jos on valkoiset vaatteet. Ei pidä paikkaansa. Tulevat kyllä, kokeiltu on. Mutta toisaalta valkoisesta ne on helpompi poimia talteen, Johanna Ruohomäki kuvailee. – Nylonista tai muusta liukkaasta kankaasta tehty takki on hyvä. Siitä hirvikärpäset putoavat pois. Toisaalta semmoinen takki on kyllä hiostava. Kumpi nyt sitten on pahempi, Hannu Koivunen pohtii. Nelikko on selvinnyt hirvikärpäsistä ja niiden puremista ilman pahempia oireita. – Hirvikärpäset ovat ärsyttäviä, kun ne kulkevat hiuksissa eikä niitä saa kiinni. Välillä on päänahka arka, kun niitä yrittää raapia pois. Mutta paukamilla ollaan toistaiseksi selvitty, joukko vakuuttaa. Kukaan porukasta ei pidä myöskään hyttysistä sen enempää kuin paarmoistakaan, mutta kaikki ovat yhtä mieltä, että hirvikärpänen on metsässä lentävistä hyönteisistä pahin.