Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Aivoterveyteen voi itse vaikuttaa – Lue Tiina Tervon vinkit

Perinteisesti ajatellaan, että kun ihminen vanhenee, niin muisti alkaa ilman muuta pätkiä. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Muistiryhmiä ohjaava Tiina Tervo toteaa, että ihminen voi omilla toimillaan vaikuttaa omaan aivoterveyteensä. Hänellä on aiheesta tuoretta ja tutkittua tietoa, sillä valmistuessaan piakkoin Samkin vuoden pituisesta pilottikoulutuksesta, hän voi toimia aivoterveyden asiantuntijana. Kyseessä on aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutus – Elämäntavoilla pystyy vaikuttamaan aivoterveyteen. Esimerkiksi hyvä ravitsemus, säännöllinen liikunta ja riittävä uni ovat tärkeitä tekijöitä. Ihminen voi vanhanakin olla terävä, jos hän huolehtii hyvinvoinnistaan, Tervo sanoo. Mielialalla on suuri vaikutus aivoterveyteen. – Kaikki lähtee aivokemiasta. Liikunta ja musiikki aktivoivat aivoja ja tuottavat mielihyvää. Kun ihminen on hyvällä ja virkeällä mielellä, muisti ja aivot toimivat paremmin kuin masentuneena tai väsyneenä. Samoin sydänterveydellä on vaikutusta. Kolesteroliarvoista kannattaa huolehtia, jos haluaa pitää hyvää huolta aivoista. Aivoja pitää käyttää monin tavoin, jotta pää pysyy kunnossa. – Käytä päätäsi ja haasta aivoja esimerkiksi opiskelemalla kieliä, tekemällä käsitöitä tai harrastamalla kulttuuria. Kaikenlaiset aktiviteetit ja harrastukset, joissa tapaat muita ihmisiä, tekevät hyvää aivoille. Kun tähän vielä yhdistää hauskanpidon yhdessä, silloin aivot kukoistavat. Liikunnastakin saa enemmän irti, kun ottaa kaverin mukaan, Tervo vinkkaa. Tervo muistuttaa, että aivosairauksien hoito on yhteiskunnalle todella kallista. – Aivosairauksien hoito vie nykyään enemmän yhteiskunnan varoja kuin kansantautina tuttu sydän- ja verisuoni- tai syöpäsairaudet. Hän toteaa, että pohja aivoterveydelle luodaankin jo lapsuudessa. Jos lapsi oppii jo kotona hyvät liikunta- ja ruokailutottumukset, nämä tavat kantavat pitkälle elämässä. Myös lapsuusajan harrastuksilla on suuri merkitys aivojen muovautumisessa. Niillä on suotuisa vaikutus sekä koulumenestykseen että sosiaalisiin suhteisiin. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä lähteä kohti aivoterveellistä elämää. Aikuisväestölle Merikarvian kansalaisopisto tarjoaa monia mahdollisuuksia harrastaa ja oppia uutta. – Kansalaisopistossa voi rassata päätään esimerkiksi opiskelemalla kieliä, harrastamalla taidetta tai harjoittelemalla eri musiikki-instrumenttien soittoa ja kuorolaulua. Näitä mahdollisuuksia kannattaa ehdottomasti hyödyntää, hän kehottaa. Tervo itsekin ohjaa useita ryhmiä kansalaisopistossa. Hän vetää esimerkiksi senioritanssijoiden ryhmää. – Tanssi tekee aivoille hyvää, koska siinä yhdistyvät musiikki, liikunta ja askelkuvioiden muistamisen haaste. Se on todellista aivojumppaa. Senioritanssin lisäksi vedän istumatanssia (Kiilarinteellä). Se on senioritanssista kehitetty tanssimuoto, joka soveltuu liikuntarajoitteisille. Merikarvian ja Siikaisten vanhainkodeissa hän ohjaa muistikammareita. – Vanhustenhuoltolaitoksissa järjestetyissä muistikammareissa virkistymme yhdessä laulaen ja nauraen. Muistelemme menneitä, mutta pysymme myös nykypäivässä. Valmistaudumme kulloiseenkin vuodenaikaan ja siihen liittyviin juhliin. Tietovisassa laitamme aivosolut toden teolla liikkeelle, Tervo kuvailee. Vapaaehtoisena hän on mukana Satakunnan muistiyhdistyksen järjestämässä muistikahvilassa. Siellä tuodaan senioreille ja muillekin tietoa ajankohtaisista asioista. Nyt korona-aikana kaikki muistiryhmät ovat tauolla. Hän onkin huolissaan yksinäisten ja vanhusten aivoterveydestä, jonka heikentymiseen voi pelkästään jo masennus vaikuttaa. "Kaikenlaiset aktiviteetit, joissa tapaat muita ihmisiä, tekevät hyvää aivoille. Kun tähän vielä yhdistää hauskanpidon yhdessä, silloin aivot kukoistavat. Tiina Tervo kehottaa käyttämään aivoja. Esimerkiksi sudokujen ratkaiseminen tekee hyvää harmaille aivosoluille.