Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Ouraoopperan Sireeni esiintyi aikoinaan myös Porin Oopperassa – ”Laulamaan minua ei ole koskaan kahta kertaa tarvinnut kysyä”

Merikarvialaiset muistavat Pekka Salmen ennen kaikkea Ouraoopperan roolista kalastaja Vihtori Sireninä 2000-luvun alkuvuosina. – Eräänä kesäisenä aamuna Kari Tarkkio soitti minulle Puukkokariin ja pyysi tulemaan Krookkaan. Laiturilla odottivat Kari ja Arvo Salo puolisoineen. He kysyivät, tulisinko mukaan laulunäytelmään. Laulamaan ei minua ole koskaan kahta kertaa tarvinnut kysyä, joten lupasin oitis, hän muistelee. Kari Tarkkio on säveltänyt Ouraoopperan kansanmusiikin tapaan. Sireenin rooli oli kuin Salmelle tehty niin fyysisiltä ominaisuuksilta kuin äänellisesti. Ouraoopperaa esitettiin Krookan rannassa viitenä kesänä. – Teatteri oli aina täynnä yleisöä, ja me kaikki lavalla olevat nautimme suunnattomasti täydestä sydämestämme tekemisestämme. Olimme näyttämöllä suuri perhe 1930-luvun kalastajaperheestä. Vieraillessani myöhemmin Ilmajoella satuin kuulemaan viereemme sattuneen perheen kertovan näkemästään hienosta oopperaesityksestä Merikarvian merenrantanäyttämöllä. Sitten he vuolaasti kertoivat näkemästään, Salmi muistelee huvittuneena. Ouraoopperalla on erityinen paikka hänen sydämessään. – 500 katsojaa taputtaa seisaaltaan ja jakaa suosionosoituksia monen minuutin ajan. Takana kimmeltää kaunis Krookan lahti, jonka yli poikasena sain uida Lammaslaakalle ja takaisin. Nämä muistot elävät kirkkaina mielessäni, hän toteaa. Porin Oopperassa Pekka Salmi esiintyi vuosina 1977-1981. Noina vuosina Salmi lauloi Verdin Machbethin nimiroolin, Bizet'n Helmenkalastajien ja Puccinin La Bohemen pääroolit. Humperdinckin satuoopperassa Hannu ja Kerttu hän lauloi isän pääroolin. Sivuroolit olivat Pohjalaisten Herastuomari, Verdin Attila -oopperan roomalainen vanhus ja Straussin Lepakko -oopperan vankilanjohtaja. – Professori Pekka Salomaa ohjasi ensimmäiset oopperat. Häneltä opin, miten teksti ja rooli pitää kulloinkin tulkita. Tämä oppi on vieläkin syvällä rinnassani. Kapellimestari Juhani Nummiselta puolestaan opin, miten oopperamusiikkia pitää laulaa sekä rytmisesti että tarkasti, Salmi kertoo. Porin Oopperassa hän koki, miten kovaa ja raadollista oopperan laulaminen voi olla. – Harjoittelin Machbethin roolia monta viikkoa kotona. Silloin oli kova pakkastalvi ja huoneilma hyvin kuiva. Sain äänihuuliini ns. laulajan kyhmyjä. Kurkkulääkäri määräsi täydellisen puhumiskiellon viikon ajaksi. Se tarkoitti silloiselle myyntipäällikölle hiljaiseloa kotona. Työnantaja ymmärsi asian ja kiitokseksi siitä lauloin myöhemmin monissa henkilökunnan juhlissa. Porin Mieslaulun kuorossa hän oli kolmekymmentä vuotta vuodesta 1969 lähtien. Noina vuosina kuoro esiintyi ulkomaillakin. Hänen mieleensä ovat jääneet erityisesti konsertit Sveitsissä ja Itävallassa. – Pidimme Sveitsin konsertin Zurichin kaupungissa keskiaikaisessa kirkossa. Ohjelmistossa oli ylipappi Saraston aaria oopperasta Taikahuilu . Sain laulaa tämän aarian urkuparvelta urkujen säestyksellä. Kuoro lauloi oman osuutensa alttarilla. Hieno tunne jäi sydämeen, Salmi muistelee. Toinen mieleen jäänyt konsertti pidettiin Itävallassa paikallisessa konserttisalissa. – Silloin jännitti, kun näin juhla-asuun pukeutuneen yleisön istuvan asiantuntevan oloisena konserttisalissa. Erkki Hakkiluoto oli valinnut ohjelmistoon Yrjö Kilpisen säveltämän Laululle , jonka baritonisoolon sain laulaa kuoron hienolla säestyksellä. Yrjö Kilpisen sävellystyö liittyi lähinnä Schubertin ja Schumannin lied-perinteeseen, jonka yleisö hyvin tiesi. Tämän laulun valinta kuvaa hyvin Erkki Hakkiluodon musiikillista tietämystä, ja valinta tälle esitykselle oli täysosuma, Salmi toteaa. Hän on ahkera konserteissa kävijä. – Rakkauteni vokaalimusiikkiin on vienyt minut Kansallisoopperaan 12 kertaa ja Savonlinnan oopperajuhliin 20 kertaa kuulemaan eri oopperoita. Retretin kallioluolassa koin uskomattoman elämyksen, kun Tom Krause lauloi Schubertin Winterreise -laulusarjan. Hän on kiertänyt kuulemassa musiikkiesityksiä kotimaan lisäksi ulkomailla Veronassa, itävallassa, Tsekissä ja Tallinnassa. Eräs musiikillinen muisto hänen elämästään on kuin suoraan jonkin oopperan kohtaus. Hän oli sisarensa Liisan vieraana San Fransiscossa vuonna 1971. – Teimme sieltä matkan Hollywoodiin. Se oli jännittävä matka maaseudun pojalle. Vierailimme meksikolaistyyppisessä vanhassa linnassa. Seisoin linnan tasanteella noin kymmenen metrin korkeudessa katsellen linnan pihan näkymiä. Tunsin, että siellä ääni kaikui ympäri koko piha-alueen. Kun ketään ei ollut näkyvissä päätin suorittaa akustisen testin ja laulaa kajautin sieltä parvelta juomalaulun ensin suomeksi ja sitten vielä saksaksi. Laulun aikana alkoi pihalle tulla meksikolaisia palvelijoita ja muuta henkilökuntaa kuuntelemaan esitystä. – Voi niitä aplodeja ja hurraa-huutoja, kun olin lauluni lopettanut. Vasta kun tulimme alas, saimme kuulla, että linnan omisti filmitähti Bette Davis . Pekka Salmi juhlii 80-vuotispäiviään perhepiirissä 1. helmikuuta.