Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Lemmikkikerhon lapset ihanan aasi Olivian opissa – katso kuvat kerhon ensimmäisestä kokoontumisesta

Viikilän hevostila täyttyi eläinystävistä, kun Henna Viikilän ja Kati Niittyniemen aloittamaan lemmikkikerhoon saapui kymmenkunta 7–12 -vuotiasta lasta oppimaan eläinten hoitoa. Ensimmäisen kerran teemana oli viikko sitten Viikilään tullut, 10-vuotias Olivia-aasi. Niittyniemi kyseli lemmikkikerholaisilta, mitä eläimiä heillä on kotonaan tai mummulassa. Lähes kaikilla oli jotain. Luetteloon mahtui satoja lehmiä, kymmeniä hevosia sekä useita koiria, lampaita, kanoja ja kissoja, mutta aasia ei ollut kenelläkään. Lapset tiesivät, että aasin tunnistaa pitkistä korvista ja hassuista hampaista. Suurin osa lapsista ei ollut nähnyt aasia aiemmin. Kati Niittyniemi kertoi, että hänellä on lemmikkinä kuusi lammasta. Olivia on Viikilän hevostilan työtä tekevä lemmikki. Kurssilla opetettiin, miten eläinten kanssa tulee käyttäytyä. Opittiin, että moni eläin voi säikähtää juoksevaa ihmistä ja eläimet eivät pidä huutamisesta, varsinkaan kiljumisesta. Jos eläimiä halutaan ruokkia, on kysyttävä lupa omistajalta, sillä eläimilläkin on allergioita. Viikilä kertoi, että aasin tärkeintä ruokaa on ruoho, heinä ja olki. Se syö melkein koko ajan. Porkkanat ja leivät lasketaan aasin herkuiksi. – Ruoka on aika samanlaista kuin hevosellakin, hän tiesi. Aasi , kuten koirakin tarvitsee liikuntaa. Sitä joko talutetaan tai laitetaan aitaukseen. Iisa Rantamäki tiesi, että tallissa pidettävää eläintä on vietävä välillä ulos, että se saa raitista ilmaa. Tuttu lause kautta aikojen on: Hän saapui aasilla ratsastaen. Oliviallakin on ratsastettu aiemmin ja Viikilän poika Severi on ratsastanut jo kahdesti. Seuraavaksi käveltiin aitaukseen katsomaan, mitä Olivialle kuuluu. Kati Niittyniemi esitteli sen selässä kulkevaa tummaa viivaa, mistä lähtee tumma poikkiraita hartioiden kohdalla. Sitä sanotaan aasinristiksi. Aasi-tamma on tottunut lapsiin ja Viikilä näytti sen harjaamista ja jokainen sai kokeilla sitä itsekin. Söpö aasi herätti lapsissa ja aikuisissa ihastusta kävellessään verkkaisesti pihatietä. Yksin tilan hevoset aitauksessa katselivat vieretysten uutta tulijaa uteliaina. Aasi-tapaamisen lopuksi lapset syöttivät herkkupaloja eksoottiselle lemmikille. Tutustumiskierroksen jälkeen tehtävänä oli piirtää näkemänsä ja kirjoittaa kerhovihkoon, mitä tällä kertaa opittiin. Seuraavaan lemmikkikerhoon tuodaan mukana oma pehmolelu, mitä lie silloin luvassa. "Ruoka on aika samanlaista kuin hevosellakin. Henna Viikilä lemmikkikerholainen