Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Kolmekymppinen korkeakoulutettu palasi kotikuntaansa – Yrittäjä tekee jätteestä bisnestä

Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut Jenni Nurmi päätyi yrittäjäksi kiertotalouden alalle. Kymmenvuotisen opiskelu- ja työkierroksen jälkeen hän palasi perheineen takaisin Merikarvialle, missä hänen toinen jalkansa oli kaiken aikaa pysynytkin. – Meidän kakkosasuntomme sijaitsi Brändöössä, ja niinhän siinä kävi, että vietimme täällä kaikki viikonloput, juhlapyhät ja kesälomat. Lopulta päätimme muuttaa tänne kokonaan asumaan, kun saimme myytyä talomme Ulvilassa, Jenni Nurmi kertoo. Perheeseen kuuluvat aviomies Jere ja yhdeksänvuotias Eedit sekä viisivuotias Elias . Nyt Jenni Nurmi pyörittää Reroute-nimistä yritystä virastotalosta vuokraamastaan toimistosta käsin. Yrityksen tavoitteena on huolehtia siitä, että maailman jätteet laitetaan kiertoon ja otetaan uudelleen hyötykäyttöön. Tavoitteet ovat siis mainiot esimerkiksi ympäristönsuojelun kannalta. Samalla Nurmi on haistanut alalla hyvät bisnesmahdollisuudet. – On laskettu, että kiertotaloudessa on 2–3 miljardin euron liikevaihtopotentiaali Suomessa. Tässä alassa minua kiehtoo ennen kaikkea resurssitehokkuus ja taloudellisuus. On mielenkiintoista, että se mitä aikaisemmin on pidetty pelkkänä jätteenä, onkin käytettävissä oleva resurssi. Tarvitaan vain uusia innovaatioita, joiden ansiosta materiaalin arvo säilyy, ja se voidaan ottaa uuteen käyttöön tuotannossa, hän juttelee. Alalle hän päätyi oman uteliaisuutensa siivittämänä. – Työskentelin opintojeni jälkeen Cimcorpilla konsernihallinnon puolella. Vapaa-aikanani aloin tutustua kiertotaloudesta kertovaan kirjallisuuteen. Hän pääsi töihin Ecolanille, joka valmistaa energiateollisuuden tuhkista sekä muista teollisuuden sivuvirroista erilaisia materiaaleja mm. maa- ja metsätalouteen. Nurmi työskenteli yrityksessä lopulta infra -liiketoimintayksikön päällikkönä. Nyt hän jatkaa yrityksen konsulttina itsenäisenä yrittäjänä. Myös Pohjanmaa työllistää nuorta yrittäjää, sillä hänet on hiljattain valittu KEINO-muutosagentiksi Pohjanmaan rannikkokuntiin. Hänen tehtävänään on esimerkiksi tiedon kerääminen ja välittäminen kestävien ja innovatiivisten hankintojen alueellisista tarpeista ja hankintamalleista. – Olen kiinnostunut ennen kaikkea käytännön toteuttamisesta. Kuinka kiertotalouden mukaisia ratkaisuja ihan käytännössä toteutetaan, sen haluan nähdä ja toteuttaa. Hän on iloinen siitä, että Merikarvialla toimii nykyisin kaksikin muovin kierrätykseen keskittyvää tuotantolaitosta. – Aikoinaan maanviljelijät polttivat muovikalvot takapihalla. Hyvä askel eteenpäin oli saada muovin polttolaitokseen energiaksi poltettavaksi. Nyt tästä muovista voidaan valmistaa muovigranulaattia, joita voidaan käyttää muovin raaka-aineena. Kiertotalous on uusi ja monin tavoin kehittyvä ala. Esimerkiksi alan lainsäädäntö on vasta kehitteillä. Jenni Nurmi on päässyt toimimaan eräänlaisena uudisraivaajana alalla. – Viime vuonna kävin kolmesti ympäristöministeriössä esittelemässä ajatuksiani siitä, kuinka alan lainsäädäntöä ja käytäntöjä tulisi kehittää. Tässä pääsee tekemään työtä sen eteen, kuinka kiertotalous rakennetaan käytännön toimintatavoiksi. Nurmen mielestä on hyvä, että kotitalouksissa otetaan nykyään kierrättäminen tosissaan. Hän muistuttaa kuitenkin siitä, että noin 95 prosenttia jätteistä syntyy muualla kuin kotitalouksissa. – Kun esimerkiksi kaivoksille ja teollisuuteen saadaan tuotua uusia kiertotalousratkaisuja, sillä on todella suuri merkitys koko Suomessa muodostuvien jätteiden määrän vähentämiseen. "Kun esimerkiksi kaivoksille ja teollisuuteen saadaan tuotua uusia kiertotalousratkaisuja, sillä on todella suuri merkitys koko Suomessa muodostuvien jätteiden määrän vähentämiseen. Jenni Nurmi Koti meren rannalla veti Jenni Nurmea puoleensa.