Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Verotiedot

Monen aikuisen keskittymiskyky on kadonnut ja muisti pätkii – aivotutkija kertoo, miksi töiden tekeminen voi olla shokki aivoille

On tavallista, että lomalta paluun jälkeen työt tuntuvat takkuilevan. Ajatus katkeaa tuon tuosta, ja keskittyminen on vaikeaa. Se, millainen kuormitus lomalta paluu on aivoille, ja kuinka helppoa työrutiineihin on taas solahtaa, riippuu täysin siitä, millainen loma on ollut, sanoo aivotutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta. Tämä tarkoittaa, että jos loma on ollut itsessään stressaava, täynnä tekemistä ja suorittamista, voi työntekomoodi aivoissa pysyä päällä ja työnteko sujua kuin itsestään arjen alkaessa. – Jos taas on voinut rentoutua kunnolla ja stressitasot ovat laskeneet, voi olla, että aivot ovat jopa liian stressittömässä tilassa työpaikkaa ja sen vaatimuksia ajatellen, Saarikivi selittää. Hetkinen? Eikö lomalla juuri pidä rentoutua ja päästä irti arjen paineista? Kyllä, sanoo Saarikivi, mutta pienestä stressistä on myös hyötyä. Se nimittäin tukee aivojen etuotsalohkojen toimintaa, ja valmistaa kehoa toimintaan. – Kun kyseiset aivojen osat toimivat, keskittyminen on hyvää, asioita saa aikaiseksi ja ongelmanratkaisu sujuu. Stressi lisää vireystilaa ja aktiivisuutta. Täysin rentoutuneessa tilassa etuotsalohkotkin tavallaan rentoutuvat, sisäinen pomo uinuu, ja työssä tarvittavat keinot voivat vaikeutua ja salasanat unohtua. - Lomahan on juuri siitä ihana, että kukaan ei vaadi mitään, voi vain lillua ja tehdä mitä tykkää. Juuri siitä syystä arki voi tulla päin pläsiä, kun yhtäkkiä paineita ja vaatimuksia tulee jostain ulkopuolelta. Uupuneen pitää hellittää Liiallisesta stressistä on tietenkin haittaa. Se aiheuttaa yhtä lailla keskittymiskyvyttömyyttä ja ajatusten harhailua. Eron voi tunnistaa helposti mielialasta. Täysin rentoutuneessa stressittömässä tilassa olo on hyvä, mutta ehkä hieman tylsistynyt, kovassa stressissä mielialakin on matala. - Stressittömiä hetkiä tarvitaan siihen, että keho palautuu ja esimerkiksi ruoka sulaa. Jos ennen lomaa on ollut työuupumusta, palautumiseen kannattaa ilman muuta kiinnittää huomiota. Siirtymävaiheessa menee sitten hetki päästä työmoodiin, mutta ennen pitkää niin tapahtuu väistämättä. Rutiinit hukassa Keskittymiskyvyn katoamisen lisäksi ensimmäisinä työpäivinä väsymys voi painaa. Se johtuu Saarikiven mukaan siitäkin, että rutiinit ovat hävinneet lomalla. Monella on paljon vain työpaikalle kuuluvia rutiineja. Töihin tullessa haetaan kahvi, ja asiat tehdään lähes samalla tavalla päivittäin. - Rutiinit syntyvät sen takia, että ne säästävät energiaa. Loman jälkeen kaikki on taas uutta, ja uuden käsittely vie aivoilta energiaa. Kun automaatio taas palaa, väsymys helpottaa. Saarikiven mukaan voi olla myös mahdollista, että aivot ovat niin nokkelat, että ne säätelevät väsymyksen ja energian tunnetta sen mukaan, mitä ihmiseltä vaaditaan. Jos aivot siis lomalla tottuvat tietynlaiseen tekemisen tahtiin, kaikki lisätyö sen päälle tuntuu väsyttävältä. Paljon vaikuttaa myös unirytmin sekoittuminen lomalla. Valoisat illat houkuttelevat valvomaan, ja arjen aamuherätys voi olla aluksi vaikeaa. Saarikivi huomauttaa, että monella kesä ja aikatauluttomuus voivat saada luontaisen unirytmin heräämään. Iltavirkuilla on onnen päivät, kun lomalla saa nukkua pitkään. - Se on yksi syy siihen, miksi ihmiset voivat niin hyvin lomalla. Aivot heräävät pian Kuinka kauan sitten menee, jotta aivot toimivat taas täydellä teholla loman jälkeen? Saarikiven mukaan eräässä työnarkomaaneja koskevassa tutkimuksessa todettiin, että jos he pystyivät olemaan lomalla tekemättä työtä ja rentoutumaan - stressitasot laskivat ja onnellisuustasot nousivat, mutta ne palautuivat pian loman jälkeen normaalitasolle. - Loman rentouttava vaikutus ei valitettavasti kestä pitkään. Puhutaan parista viikosta. Ideaalitilanteessa niin lomalle jääminen kuin paluukin tehtäisiin Saarikiven mukaan pikku hiljaa. Vaatimuksia ja tehtäviä olisi hyvä lisätä vähitellen. - Jos työtä suunniteltaisiin pelkästään ihmisen hyvinvoinnin ja nimenomaan aivojen näkökulmasta, vältettäisiin sitä, ettei tulisi yhtäkkistä muutosta korkeasta paineesta täysin stressittömään tilaan- ja toisinpäin. Se lisäisi Saarikiven mukaan työtehoa, hallinnantunnetta työssä ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia. Helpota aivojen työtä: 1. Lomalta paluu voi olla aivoille hieman helpompaa, jos lomalla on aktivoinut aivojaan näkemällä ja kokemalla uutta. Myös rutiineista ja tutuista kuvioista kannattaa poiketa. 2. Uhraa jo muutamaa päivää ennen lomalta paluuta ajatus sille, mitä työpaikalla on odotettavissa. Miltä työpaikalla näyttää, mitä työtehtäviä odottaa? Se auttaa aivoja valmistautumaan esimerkiksi aktivoimalla muistissa olevaa tietoa, jota työpaikalla tarvitaan. 3. Yritä kääntää unirytmiä jo ennen loman loppumista työrytmiin. Se helpottaa ensimmäistä työviikkoa. 4. Omiin työaikoihin ja työympäristöön ei voi läheskään aina itse vaikuttaa. Jos mahdollista, suosi pehmeää laskua. Lisää työtehtäviä vähitellen. 5. Lomalla moni tekee asioita, jotka rentouttavat. Loman vaikutukset voivat jatkua pidempään, jos jatkat mieluisia asioita myös arjessa. 6. Löysitkö lomaminästäsi uusia puolia, joista pidit ehkä enemmän kuin arkiminästäsi? Mieti, miten uudet puolet saisi elämään myös arjessa. 7. Motivoi itseäsi ja torju aivohattaraa työkavereiden avulla. Tekeminen on mielekkäämpää, kun siitä on muille vastuussa. Toisten aivojen avulla voi myös täydentää omien aivojesi puutteita. Työkaveri voi esimerkiksi muistaa jotain paremmin kuin sinä. 8. Mieti kaikkia työn hyviä puolia ja ruoki omaa innostustasi työtä kohtaan. Se aktivoi. Ehkä keksit loman aikana uuden työhön liittyvän idean – nyt sitä pääsee vihdoin kokeilemaan.