Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Pitkäjänteistä metsänhoitoa Puskakappelissa – ”Suo, kuokka ja Jussi on mottoni”

Aitasalon metsätilalla Lauttijärvellä on ahkeroitu jo 1790-luvulta lähtien. Kun Kalle Aitasalon isoisä Julius Aitasalo vuonna 1912 ryhtyi isännäksi taloon, tilan pinta-ala oli noin 991 hehtaaria, josta havupuuvaltaista metsämaata oli noin 545 hehtaaria ja suomaata 400 hehtaaria. Vuonna 1929 tilalle laadittiin ojitussuunnitelma, jolla metsiä ryhdyttiin hoitamaan. Ensimmäisen ojitussuunnitelman mukaan kuivatettavaksi tuli noin sata hehtaaria suomaata ja noin sata hehtaaria muuta vesiperäistä metsämaata. Kun Kalle Aitasalon isä Juhani Aitasalo ryhtyi hoitamaan tilaa 1950-luvulla, tilan pinta-ala oli yli tuhat hehtaaria. Tila oli kasvanut hankintojen ja perinnön ansiosta. Suoperäistä maata oli tuolloin jäljellä noin 180 hehtaaria. Juhani Aitasalo jatkoi metsien suunnitelmallista hoitoa ja metsien ojittamista. 1960-luvulla metsäautoteitä tehtiin yli viiden kilometrin verran. Noihin aikoihin metsätalousinsinöörit Raimo Rekola ja Lauri Rintamäki tulivat mukaan Aitasalon tilan metsänhoitoa suunnittelemaan. – Aitasalot ovat hoitaneet metsänsä hyvin. Suomi hukkuisi puihin, jos kaikki hoitaisivat metsänsä yhtä hyvin, Raimo Rekola tuumaa. Nykyisin Kalle Aitasalo hoitaa omaa 225 hehtaarin osuuttaan metsätilasta. Lisäksi hän on jo jakanut tyttärilleen omat osuudet. – Perustimme heille yhteisen metsäyhtymän. Omistamani metsät siirtyvät aikanaan tuohon samaan metsäyhtymään, Kalle Aitasalo kertoo. Vuonna 2009 hän vuokrasi Heitonnevan suoalueet Vapolle. Yhteensä 62 hehtaarin suuruinen alue on nykyisin turpeennostoalue. Sopimus tehtiin 50 vuodeksi. Alue on edelleen Vapon käytössä. Hän pitää suomaiden ojitusta metsänhoidon keskeisenä toimena. – Suo, kuokka ja Jussi on mottoni. Hyvin suunnitellulla ojituksella on saatu parhaat suoalueet tuottamaan hyvin. Karut suoalat, kuten osa Peurainnevaa, on jätetty rauhaan. Tarvittaessa ojituksia on kunnostettu, mutta Urpo Aholan ojia ei ole tarvinnut kunnostaa, Aitasalo selostaa. Luonnonsuojelijat suhtautuvat soiden ojitukseen kriittisesti. Syitä on kaksi; soidensuojelu ja ojien valumavedet, jotka voivat heikentää vesistöjen tilaa. Aitasalon mukaan Merikarviallakin on tämän takia jonkun verran tukittu metsäojia. – Ilman ojituksia suuri osa Aitasalon metsistä olisi osin kitukasvuista rämettä, Rekola arvioi. Oman työuransa ohella Kalle Aitasalo on aina ollut hyvin kiinnostunut metsänhoidosta. Hän on säännöllisesti päivittänyt tilan metsätaloussuunnitelmia ja jatkanut metsien ojitusta. – Joka kesä teen taimikonhoitoa ja pohjametsän perkausta ainakin muutaman hehtaarin verran. Se on hyvää kuntoilua raittiissa ulkoilmassa. Metsänhoidon onnistumisessa hänen mielestään tärkeitä ovat oikea-aikaiset harvennukset siihen saakka, kunnes puusto on riittävän kokoinen päätehakkuuta varten. Harsintametsätaloutta, jossa kaadetaan vain parhaat puut, hän ei pidä järkevänä. – Päätehakkuun jälkeen istutetaan uudet taimet, jolloin kasvatustyö alkaa taas alusta. Tämä menetelmä on toiminut hyvin meidän metsissämme, hän toteaa. Raimo Rekolan mielestä metsien kasvu kärsii, jos niistä kaadetaan vain parhaat puut, sillä puita kaadettaessa jäljellä oleva puusto kärsii vaurioita ja aiheuttaa lahovikoja johtuen puiden kaadosta ja ajokoneesta. – Esimerkiksi 1800-luvulla metsiä hakattiin, miten sattuu. Tuolloin Suomessa oli pitäjiä, joissa metsiä oli hakattu niin, ettei sieltä saanut edes polttopuita. Suomen metsät ovat nykyään erinomaisessa kunnossa. Suomen metsien puuvaranto ei koskaan ole ollut näin hyvä kuin se nyt on, Rekola arvioi. "Suo, kuokka ja Jussi on mottoni. Hyvin suunnitellulla ojituksella on saatu parhaat suoalueet tuottamaan hyvin. Kalle Aitasalo metsänomistaja Aitasalon metsätila on toiminut 1790-luvulta lähtien. Tila on lunastettu itsenäiseksi vuonna 1838. Vuonna 1912 tilan pinta-ala oli yli 990 hehtaaria. Suomaata tilasta oli yli 400 hehtaaria. Vuonna 1929 tilalle laadittiin ensimmäinen valtion avustama ojitussuunnitelma Satakunnassa. Tuolloin tilalla kuivatettiin sata hehtaaria suomaata ja toiset sata hehtaaria vesiperäistä metsämaata. Ojitusten ansiosta metsän vuotuiskasvu on hyvä. Nykyään Kalle Aitasalon osuus tilasta on noin 225 hehtaaria metsää, johon kuuluu Heitonnevan turvetuotantoalue. Metsänhoitoon ovat osallistuneet Eero Vanhatalo ja Juha Korpunen.