Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät

Mitä kehossa tapahtuu, kun ihminen täyttää 40 - rajut muutokset voivat järkyttää

Liikunnalla ja terveellisillä elintavoilla pystyy ehkäisemään monia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, syöpiä sekä muistisairauksia. Tiesitkö, että vanhin Mount Everestille kiivennyt henkilö, japanilainen Yuichiro Miura, oli 80-vuotias saavuttaessaan maailman korkeimman vuoren huipun? Tai että suunnitellessaan Finlandia-talon Alvar Aalto oli 62-vuotias? Ikä ei ratkaise sitä, mitä elämässään voi tehdä. Omaan jaksamiseensa voi kuitenkin vaikuttaa, oli sitten nelikymppinen tai yli kasikymppinen. Iltalehti selvitti, miten vanheneminen kehoon vaikuttaa – ja miten sen mukanaan tuomia haasteita voi keventää. Muistisairauksien aalto Mitä tulee ikääntyvien suomalaisten terveyteen, tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä. Ihmisten terveydentila ja hyvinvointi ovat olleet pitkään nousussa, vaikka kehitys näyttääkin nyt tasaantuneen. – Esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin sairastutaan yhä harvemmin ja myöhemmällä iällä. Se on kuitenkin ihmisten yleisin kuolinsyy, kertoo Ikäinstituutin liikunta-asiantuntija Katja Borodulin . Perinteisten sairauksien sijaan on tosin olemassa toinen uhkakuva: muistisairaudet ovat lisääntymässä. Suurten ikäluokkien vanheneminen saattaa tuoda mukanaan muistisairauksien aallon. – Ennen vanhaan jos tuli sydänvaivoja, saatettiin kuolla aika äkisti. Nykyään jäädään paremman sydänterveyden, diagnosoinnin ja hoidon vuoksi useammin henkiin, minkä jälkeen muistisairaudet saattavat sitten iskeä, Borodulin sanoo. Mikä riittää? Niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin, liikunta on yksi helpoimmista keinoista varmistaa itselleen virkeä vanhuus, vaikkei tavoitteena olisikaan kiivetä Mount Everestille. Virallisten liikuntasuosituksien mukaan reipasta kestävyysliikuntaa tulisi harrastaa viikossa 2,5 tuntia tai mikäli liikunta on raskasta, 1 tunti ja 15 minuuttia riittää. – Työikäisillä liikuntasuositus on hirveän ympäripyöreä. Kuitenkin ajatus on se, että jokainen löytäisi säännöllisestä, itselle sopivasta liikunnasta voimavaroja arkeen ja saisi pidettyä toimintakykyä yllä, Borodulin kommentoi. Mielenterveyden kannalta paras määrä on noin kolmesta viiteen kertaan viikossa, joista kunkin tulisi kestää noin 45 minuuttia, kerrotaan The Lancet Psychiatryl -lehdessä julkaistussa yhdysvaltalaisessa suurtutkimuksessa. Mikäli liikunta ei tule luonnostaan, kannattaa pyrkiä tekemään siitä rutiini. – Siinä kohtaa ollaan onnistuttu, kun liikunnasta tulee automaattista. Hyvä tilanne liikuntamotivaation kannalta on se, että on melkein vahingossa pukenut lenkkikengät jalkaansa eikä kyseenalaista sitä, Borodulin sanoo. Mitä tapahtuu kun täyttää... 40 vuotta On täysin mahdollista, että 40-vuotiaalla elinikää on enemmän edessä kuin takana. Terveyskirjasto Duodecimin mukaan vuosina 1975–1977 syntyneiden poikien odotettavissa olevan iän mediaani on 86 ja tyttöjen 91 vuotta. Näkyvät vanhenemismuutokset alkavat yleensä 40 ikävuoden jälkeen. Niihin voi kuitenkin vaikuttaa elintavoilla ja stressin hallinnalla. Tässä vaiheessa esimerkiksi vartalo alkaa hitaasti lyhentyä, ja silmiin saattaa kehittyä ikänäkö. Ikänäöllä tarkoitetaan vaikeutta nähdä lähelle, joka hankaloittaa esimerkiksi lukemista. Useat myöhemmin vanhuudessa puhkeavat vakavat sairaudet vaativat pitkän kehittymisajan, joten niiden ehkäisyyn kannattaisi alkaa kiinnittää huomiota viimeistään 40 ikävuoden paikkeilla. Esimerkiksi tässä iässä verenpaine- ja verensokeriarvot alkavat usein nousta. 40-vuotiaana kannattaakin harkita, olisiko oman kehon kilometritarkastus paikallaan. Onko kehossa kaikki kunnossa, ja voisiko elintapoja ohjata terveellisempään suuntaan? 50 vuotta Reaktioaika hidastuu. Mitä monimutkaisempi tehtävä on kyseessä, sitä enemmän sen tekeminen hidastuu iän myötä. Positiivista on se, että ikään liittyvä hidastuminen vaikuttaisi johtuvan halusta saada asiat onnistumaan suoritusnopeuden kustannuksella. Hitaampi prosessi tuntuu turvallisemmalta. Naisten viidettä vuosikymmentä värittävät menopaussi ja vaihdevuodet. Vaihdevuosilla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta sammuu. Menopaussi tarkoittaa viimeisiä luonnollisesti tulevia kuukautisia. Vaihdevuodet saattavat aiheuttaa naiselle esimerkiksi hikoilupuuskia ja kuumia aaltoja. Vaihdevuosioireita voidaan usein helpottaa hormonihoidolla. 60 vuotta Useimmat jäävät eläkkeelle tällä ikävuosikymmenellä. Katja Borodulinin mukaan suomalaiset siirtyvät eläkkeelle pääsääntöisesti hyväkuntoisina. – Silloin on ikään kuin kolmas ikä elettävänä, joka voi olla hyvin monenkirjava erilaisilla ihmisillä. 60 ikävuodesta alkaen painovoiman vaikutus ihmiskehoon alkaa näkyä. Tällöin vartalo alkaa lyhentyä niin, että pituudesta katoaa suunnilleen 2 senttimetriä 10 vuodessa. Tämä johtuu muun muassa ryhdin muutoksista, luiden kalkkikadosta ja selkärangan nikamavälilevyjen kokoon painumisesta. Myös tasapaino ja lihasvoima alkavat selkeästi heikentyä 60 ikävuodesta lähtien. Tähän hyödyllinen vastalääke on kuntosalitreeni, ja tasapainon kannalta eritoten reisilihasten vahvistaminen. Isot lihasryhmät, kuten alaraajat ja keskivartalolihakset hallitsevat tasapainoa. 70 vuotta 70-vuotiailla toimintakyky alkaa selkeästi heikentyä. Peruskunnon ylläpitäminen on tällöin tärkeää, jotta yllättävät taudit tai sairaudet eivät pääse romahduttamaan kuntoa. Viimeistään 70 ikävuoden paikkeilla alkavat yleistyä myös niin sanotut miesten vaihdevuodet. Miesten vaihdevuosissa eli andropaussissa on kyse veren seerumin testosteronipitoisuuden laskemisesta, joka heikentää esimerkiksi seksuaalista halukkuutta ja voi aiheuttaa väsymystä ja masentuneisuutta. Kaikille näin ei kuitenkaan käy. Terveyskirjasto Duodecimin mukaan 75-vuotiaista miehistä 25 prosentilla seerumin testosteronipitoisuus on laskenut alle viitearvojen. Kuten naistenkin vaihdevuosia, myös miesten andropaussia saatetaan voida helpottaa hormonihoidolla. 80 vuotta Arvioiden mukaan ihminen menettää noin 30–40 prosenttia sydämen, aivojen, keuhkojen, munuaisten ja lihasten soluista 80 vuoden ikään mennessä. Yli 80 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan parissa vuosikymmenessä. Vuoden 2018 Finterveys-tutkimuksen mukaan liikuntaharrastuksiin osallistuvien määrä putoaa yli 10 prosenttia sekä naisilla että miehillä sen jälkeen, kun ihminen täyttää 80 vuotta. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Säännöllinen liikunta helpottaa seniorinkin arkea. Katja Borodulinin mukaan 80-vuotiaalle sopisi hyvin esimerkiksi kuntosaliharjoittelu. – Tässä on myytin murtamisen paikka. Iäkkäillä on usein sellainen asenne, ettei voi lähteä kuntosalille, vaikka juuri heidän kannattaisi. Lähteet: Ikäinstituutti ja sen liikunta-asiantuntija Katja Borodulin, Terveyskirjasto Duodecim, Terveysverkko.fi, FinTerveys-tutkimus 2018