Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Eurovaalikone Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Satakunnan Yrittäjät Tulospalvelu

Se pieni ero – väkivallan tekijänä nainen on usein myös sen pitkäaikainen kohde

Vankilaan päätynyt nainen on paljon moniongelmaisempi kuin sinne joutunut mies. Vanajan avovankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen on puhunut naisvangeista vankilan kaksinkertaisena vähemmistönä. Rikos on vain pieni osa naisvangin ongelmavyyhtiä, sillä nainen on usein sekä väkivallan tekijä, kohde että todistaja. Lähisuhdeväkivallan kohteena oleminen vaikuttaa, ja väkivaltatausta näkyy siinä, että sekä omien rajojen asettaminen ja puolensa pitäminen on vaikeaa. Kun miesvangilla on yleensä puoliso tukemassa vapautumisen jälkeiseen päihteettömyyteen ja rikoksettomuuteen pyrkimisessä, vain alle puolella parisuhteessa olevista naisvangeista on sama tilanne. On myös harvinaista, että siviiliin jäänyt puoliso huolehtisi yhteisistä lapsista, vaan lapset ovat yleensä lastensuojelun toimenpiteiden kohteina. Särkynyt äitiys on naisvankien kipeä asia. Naisvangeilta puuttuu itsetuntoa, joten häpeän ja avuttomuuden tunteet ovat yleisiä. Heillä on miehiä vahvempi kokemus ulkopuolisuudesta. Jopa seitsemän kymmenestä naisvangista on kohdannut lähisuhdeväkivaltaa. Tällä vuosikymmenellä on vankiloiden henkilökuntaa koulutettu tunnistamaan ja kohtaamaan lähisuhdeväkivallan uhreja. Se vaikuttaa ihmisen toimintaan kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Naisvangin uhrius ja tekijyys kietoutuvat yhteen, joten lähestymistapa ei voi olla pelkkään uhriuteen liittyvä. Nainen on tietysti vastuussa teoistaan, mutta on vahvistettava ymmärrystä siitä, miten uhrina oleminen on vaikuttanut elämänhallintaan. Ketju on pyrittävä katkaisemaan. Väkivallan irrottaminen muista ongelmista on kuitenkin vaikeaa, sillä esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat kietoutuvat yhteen väkivallan kanssa. Lähde: Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNIn tutkijan Anniina Jokisen ja erikoissuunnittelijan Natalia Olluksen artikkeli sekä rikoksentorjuntaneuvoston viestintäasiantuntija Riikka Kostiaisen artikkeli Haaste-lehdessä Naisvanki numeroina Moniongelmaisuus näkyy Suomessa on vankeja keskimäärin 3100 Naisia vangeista on vajaa kahdeksan prosenttia Noin puolet naisista on tuomittu vankilaan väkivaltarikosten vuoksi Seuraavaksi yleisin on huumerikos Reilu puolet naisvangeista on ensikertalaisia Naiset palaavat vankilaan harvemmin kuin miehet Joka neljäs naisvanki on kokenut väkivaltaa lapsena Kumppani on kohdellut väkivaltaisesti kahta kolmesta naisvangista Kumppani on käyttänyt seksuaalisesti hyväksi joka viidettä naisvankia Muu kuin kumppani on kohdistanut seksuaalista väkivaltaa joka kolmatta naisvankia kohtaan Kaksi kolmesta naisvangista on saanut psykiatrista hoitoa 85 prosentilla naisvangeista on päihdediagnoosi Ammatillinen koulutus on vain joka kolmannella Kuusi prosenttia naisvangeista ei ole suorittanut peruskoulutusta loppuun Kolmannes naisvangeista on parisuhteessa, kolmannes eronneita, loput leskiä ja parisuhteettomia